Några aspekter på språk och attityder till svenska hos gymnasister
Koskela, Riikka (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmani tarkoituksena on tutkia ja selittää pienen suomenkielisen lukion oppilaiden ruotsin aineiden sanjärjestyksen sekä substantiivien epämääräisen ja määräisen muodon virheitä. Lisäksi tutkielmani tavoitteena on kartoittaa lukiolaisten asenteita ja motivaatiota ruotsin kielen opiskelua kohtaan. Asenteita ja motivaatiota tutkin kyselylomakkeen avulla. Keskityn pro gradussani tutkimaan eroja vuosikurssien sekä tyttöjen ja poikien välillä. Tutkielmassani käytän kvantitatiivista, kvalitatiivista sekä komparatiivista metodia.
Hypoteesini, jotka perustuvat aiempiin tutkimuksiin, ovat seuraavat: 1. vuosikurssi tekee enemmän virheitä kuin 3. vuosikurssi, tytöt tekevät vähemmän virheitä kuin pojat, päälauseiden tavallisin virhe on sanajärjestys ajanmääreen jälkeen, sivulauseiden tavallisin virhe on kieltosanan inte sijoittaminen, substantiivien epämääräisyys ja määräisyys aiheuttavat ongelmia ja tyttöjen asenne ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan on positiivisempi kuin poikien asenne.
Tutkimuksessani käy ilmi, että 1. vuosikurssi hallitsee sekä pää- että sivulauseet parhaiten ja 2. vuosikurssi huonoiten. Tutkimukseni ei selkeästi osoita, että tytöt olisivat parempia kuin pojat: tytöt hallitsevat jotkut asiat paremmin, toiset asiat taas sujuvat paremmin pojilta. 3. vuosikurssi puolestaan hallitsee parhaiten substantiivien epämääräiset ja määräiset muodot 2. vuosikurssin ollessa jälleen heikoin. Kotiaineissa virheiden määrä on yleensä pienempi verrattuna kotiaineiden virhemäärään. Yleisesti ottaen tutkimuslukiossa asenteet ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan ovat positiivisia sekä motivaatiotaso hyvä. Kuitenkin käy selkeästi ilmi, että tyttöjen asenteet ovat positiivisempia kuin poikien.
Hypoteesini, jotka perustuvat aiempiin tutkimuksiin, ovat seuraavat: 1. vuosikurssi tekee enemmän virheitä kuin 3. vuosikurssi, tytöt tekevät vähemmän virheitä kuin pojat, päälauseiden tavallisin virhe on sanajärjestys ajanmääreen jälkeen, sivulauseiden tavallisin virhe on kieltosanan inte sijoittaminen, substantiivien epämääräisyys ja määräisyys aiheuttavat ongelmia ja tyttöjen asenne ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan on positiivisempi kuin poikien asenne.
Tutkimuksessani käy ilmi, että 1. vuosikurssi hallitsee sekä pää- että sivulauseet parhaiten ja 2. vuosikurssi huonoiten. Tutkimukseni ei selkeästi osoita, että tytöt olisivat parempia kuin pojat: tytöt hallitsevat jotkut asiat paremmin, toiset asiat taas sujuvat paremmin pojilta. 3. vuosikurssi puolestaan hallitsee parhaiten substantiivien epämääräiset ja määräiset muodot 2. vuosikurssin ollessa jälleen heikoin. Kotiaineissa virheiden määrä on yleensä pienempi verrattuna kotiaineiden virhemäärään. Yleisesti ottaen tutkimuslukiossa asenteet ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan ovat positiivisia sekä motivaatiotaso hyvä. Kuitenkin käy selkeästi ilmi, että tyttöjen asenteet ovat positiivisempia kuin poikien.