Well-being of Self-Initiated Expatriates : Exploring Work-related and Non-work-related Factors
Pysyvä osoite
Kuvaus
With globalization and the transformation of working life, an increasing number of employees are independently seeking work opportunities abroad. These individuals are referred to as self-initiated expatriates (SIEs), who differ from traditional expatriates on corporate assignments in that they relocate to a new country without employer directive or organizational support. Working in a foreign culture and new environment may offer unique opportunities for both professional and personal growth, but it also presents many challenges that can affect well-being. Although this phenomenon has become more common in recent years, it has received relatively little research attention, especially from the perspective of well-being.
This master’s thesis examines the well-being of SIEs through the lens of work-related and non-work-related resources and demands. The theoretical framework of the study is based on the Conservation of Resources (COR) theory, which categorizes well-being-related factors into four main areas: work-related resources, work-related demands, non-work-related resources, and non-work-related demands.
The study was conducted as a qualitative case study, and data was collected through semi-structured thematic interviews with seven Finnish SIEs. The interviewees work or have worked in different countries and across various industries. The data was analyzed using theory-guided content analysis, aiming to identify recurring themes and experiences that affect well-being during international work and life. A key finding is that SIEs’ well-being is shaped by multiple interconnected factors. Autonomy at work, organizational support, and meaningful work are perceived as essential work-related resources, while unclear role expectations, high performance pressure, and cultural differences cause strain. In personal life, social relationships, routines, hobbies, and connection to nature support well-being, whereas loneliness, culture shock, and bureaucratic challenges may undermine it—especially during the early phases of the expatriation. The boundaries between work and private life often overlap, and achieving a balance between the two appears to be a critical factor for well-being.
The conclusion highlights that the well-being of SIEs is a dynamic and context-dependent phenomenon, influenced simultaneously by resources and demands experienced both at work and during leisure time. This thesis contributes to existing literature by offering practical insights into the factors that support or challenge the well-being of self-initiated expatriates. It also emphasizes the need to consider the unique characteristics of SIEs in international human resource management practices.
Globalisaation ja työelämän murroksen myötä yhä useampi työntekijä hakeutuu oma-aloitteisesti ulkomaille työskentelemään. Tällöin puhutaan itsenäisesti ulkomaille työllistyvistä henkilöistä (engl. self-initiated expatriates, lyh. SIE), jotka eroavat perinteisistä ulkomaan-komennuksella työskentelevistä ekspatriaateista siinä, että he siirtyvät uuteen maahan ilman työnantajan komennusta tai organisaation tukea. Työskentely vieraassa kulttuurissa ja uudessa ympäristössä voi tarjota ainutlaatuisia mahdollisuuksia ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kasvuun, mutta samalla siihen liittyy monia hyvinvointiin vaikuttavia haasteita. Ilmiö on yleistynyt viime vuosina, mutta erityisesti hyvinvoinnin näkökulmasta ilmiötä on tutkittu vielä verrattain vähän.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan SIE:den hyvinvointia työperäisten ja ei-työhön liittyvien resurssien ja vaatimusten näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnetään Conservation of Resources (COR) -teoriaa, jonka pohjalta, tutkimuksessa jaotellaan hyvinvointiin vaikuttavat tekijät neljään pääkategoriaan: työperäisiin voimavaroihin, työperäisiin vaatimuksiin, ei-työhön liittyviin voimavaroihin ja ei-työhön liittyviin vaatimuksiin.
Tutkimus on toteutettu laadullisena tapaustutkimuksena, ja aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla seitsemältä suomalaiselta SIE:ltä. Haastateltavat työskentelevät tai ovat työskennelleet eri maissa ja eri toimialoilla. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmällä. Analyysissä on pyritty tunnistamaan toistuvia teemoja sekä esille nousseita kokemuksia, jotka vaikuttavat hyvinvointiin ulkomailla asumisen ja työskentelyn aikana. Tutkimuksen keskeisenä havaintona on, että SIE:den hyvinvointi rakentuu useiden toisiinsa kytkeytyvien tekijöiden varaan. Työn autonomia, organisaation tarjoama tuki sekä työn merkityksellisyys koetaan keskeisiksi työperäisiksi voimavaroiksi, kun taas epäselvät rooliodotukset, korkea suorituspaine ja kulttuurierot aiheuttavat kuormitusta. Vastaavasti henkilökohtaisessa elämässä sosiaaliset suhteet, rutiinit, harrastukset ja yhteys luontoon edistävät hyvinvointia, kun taas yksinäisyys, kulttuurishokit ja byrokratian aiheuttamat vaikeudet voivat heikentää sitä, erityisesti ulkomailla työskentelyn alkuvaiheessa. Työn ja muun elämän rajapinnat ovat monella tapaa päällekkäisiä, ja tasapainon löytäminen näiden välillä näyttäytyy hyvinvoinnin keskeisenä edellytyksenä.
Päätelmissä korostuu, että SIE:den hyvinvointi on dynaaminen ja kontekstisidonnainen ilmiö, johon vaikuttavat samanaikaisesti työssä ja vapaa-ajalla koetut resurssit ja vaatimukset. Tutkielma täydentää aiempaa kirjallisuutta tarjoamalla käytännönläheistä ymmärrystä siitä, mitkä tekijät tukevat tai haastavat oma-aloitteisesti ulkomaille siirtyneiden työntekijöiden hyvinvointia. Samalla se nostaa esiin tarpeen huomioida SIE:den erityispiirteet kansainvälisen henkilöstöjohtamisen käytännöissä.