The Impact of ESG Ratings on Value Creation in Mergers and Acquisitions

Tässä tutkielmassa tarkastellaan kriittisesti ESG-tekijöiden roolia yritysjärjestelyjen julkistamisilmoitusten tuotoissa sekä pidemmän aikavälin suorituskyvyssä Euroopassa. Tutkimuksessa selvitetään, auttavatko ESG-käytännöt lieventämään agenttiongelmia, vahvistamaan sidosryhmien legitimiteettiä ja toimimaan uskottavina markkinasignaaleina, jotka vaikuttavat sijoittajien reaktioihin ja yritysoston jälkeiseen suorituskykyyn. Analyysi perustuu sidosryhmäteoriaan ja signalointiteoriaan, jotka tarjoavat käsitteellisen perustan ESG-tekijöiden vaikutusten ymmärtämiselle siitä, miten ESG-käytännöillä voidaan ohjata johtajien toimia sidosryhmien etujen mukaisesti ja vähentää informaation epäsymmetriaa yritysjärjestelyissä. Tutkielmassa hyödynnetään tapahtumatutkimusmenetelmää ja monimuuttujaregressioanalyysejä, joita täydennetään robustisuustesteillä (IV-regressiot ja PSM). Tutkielma arvioi tuloksia sekä markkinaperusteisten (CAR ja BHAR) että tilinpäätösperusteisten (ROA ja ROE) mittareiden avulla. Lopullinen otos koostuu 45 yritysjärjestelystä, jotka toteutettiin vuosina 2010–2023 Saksassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Pohjoismaissa pörssinoteerattujen yritysten välillä. Tulokset osoittavat, että ESG-tekijöiden ja yritysjärjestelyjen lopputulosten välillä on moniulotteinen ja epäsymmetrinen suhde. Matalan ESG-luokituksen kohdeyhtiöihin kohdistuvissa järjestelyissä havaitaan suurimmat ja tilastollisesti merkittävimmät lyhyen aikavälin epänormaalit tuotot (CAR). Korkean ESG-luokituksen kohteisiin liittyvissä järjestelyissä esiintyy hillitympiä, mutta myönteisiä markkinareaktioita. Korkean ESG-luokituksen ostajayritykset kuitenkin suoriutuvat usein heikommin, eikä tuloksia havaita tilastollisesti merkittäviksi. Pitkän aikavälin suorituskykyä mittaava analyysi (BHAR) vahvistaa nämä havainnot ja osoittaa keskimääräisen alisuoriutumisen suhteessa vertailuindeksiin. Regressiomallit osoittavat, että matalan ESG-luokituksen ostajayritykset menestyvät johdonmukaisesti korkean ESGluokituksen ostajayrityksiä paremmin ROA- ja ROE-analyyseissä. Jatkuvat tai binääriset ESGmuuttujat eivät kuitenkaan ennusta luotettavasti pitkän aikavälin menestystä. Myöskään ESGmomentum (ESGUPG) ei selitä parempia tuloksia, mikä tukee päätelmää, että taloudelliset ja strategiset perusteet ovat ESG-lähtökohtia merkityksellisempiä yritysjärjestelyjen arvonluonnissa. Robustisuustestit vahvistavat, että yhtiökohtaiset ja järjestelykohtaiset tekijät määrittävät ensisijaisesti yritysjärjestelyjen tuloksellisuuden. Tutkielman havainnot kyseenalaistavat oletukset, joiden mukaan korkea ESG-luokitus parantaa automaattisesti taloudellisia tai operatiivisia synergioita. Tutkielman tulokset osoittavat, että ilman konkreettisia synergiaetuja ja selkeitä arvonluontimekanismeja ESG-motiivit eivät yksin riitä vakuuttamaan sijoittajia tai markkinoita yritysjärjestelyn tuloksellisuudesta. This thesis critically investigates the role of ESG factors in shaping value creation within European M&A. The study examines whether ESG practices help mitigate agency conflicts, strengthen stakeholder legitimacy, and serve as credible market signals that influence investor reactions and post-acquisition performance. The analysis focuses on stakeholder theory and signalling theory, which provide the conceptual foundations for understanding how ESG considerations may align managerial actions with stakeholder interests and reduce information asymmetry in M&A contexts. The research employs event study methodology and multivariate regression analyses, supplemented by robustness tests (IV regressions and PSM) to evaluate market- based (CARs and BHARs) and accounting-based (ROA and ROE) outcomes. The final sample comprises 45 publicly disclosed transactions executed between 2010 and 2023 involving listed acquirers and targets headquartered in Germany, the United Kingdom, and the Nordic countries. The results reveal a complex and asymmetrical relationship between ESG and M&A performance. Acquirers of low-ESG targets achieved the highest and statistically significant short-term abnormal returns (CARs), while acquisitions involving high-ESG targets generated modest but positive market reactions. However, acquirers with high ESG scores frequently underperformed or produced insignificant results across market and accounting metrics. Long-term performance analysis (BHARs) further confirms these findings, demonstrating a mean underperformance relative to market benchmarks. Regression models indicate that low-ESG acquirers consistently outperform their high-ESG peers in ROA and ROE outcomes, while continuous or binary ESG variables fail to predict long-term success reliably. ESG momentum (ESGUPG) also failed to explain superior outcomes, reinforcing the conclusion that financial and strategic fundamentals outweigh ESG alignment in driving M&A value creation. Robustness checks confirmed that variations in firm characteristics and deal specifics, rather than ESG scores, primarily determined performance outcomes. The findings highlight the potential of ESG overinvestment to dilute managerial focus and undermine financial discipline when not strategically integrated, challenging the assumptions that ESG alignment inherently enhances financial or operational synergies in M&A. In the context of expanding ESG disclosure mandates such as the Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD), the study underscores that firms pursuing ESG-driven acquisitions must articulate clear economic rationales. Without demonstrable synergies and value-creation mechanisms, ESG motives alone are unlikely to satisfy investors or withstand market scrutiny.