Yhtiön kompleksisuuden ja tilintarkastuspalkkioiden vaikutus ISA701-standardin mukaiseen raportointiin : Tarkastelussa Helsingin ja Tukholman pörssiyhtiöt vuosilta 2019–2023

Tilintarkastajien lisääntyvien raportointivelvoitteiden avulla pyritään vähentämään informaation epäsymmetriaa. Vuonna 2015 International Auditing and Assurance Standards Board on julkaissut ISA701-standardin, joka tuli voimaan 16. joulukuuta 2016. ISA701 -standardin avulla pyritään vähentämään informaation epäsymmetriaa tilintarkastuskertomuksissa. KAM-raportoinnin tarkoituksena on kasvattaa tilinpäätöksen lukijan ymmärrystä ja lisätä julkista tietoa tilintarkastuksessa havaituista keskeisistä seikoista. Aiemmissa tutkimuksissa on tutkittu tilintarkastuspalkkioiden sekä tarkastettavaan yhtiöön ja tilintarkastajaan liittyvien ominaisuuksien vaikutusta KAM-raportoinnin määrään. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että tarkastettavan yhtiön kompleksisuus vaikuttaa KAM-raportoinnin määrää. Tutkimustulokset aiheesta ovat yhteneväisiä. Aiemmissa tutkimuksissa KAM-raportoinnin on katsottu lisäävän tilintarkastajan työtä ja siten vaikuttavan tilintarkastuspalkkioiden määrään. Tässä tutkielmassa tutkitaan tarkastettavan yhtiön kompleksisuuden ja tilintarkastuspalkkioiden määrän vaikutusta KAM-raportoinnin määrään. Tutkielman tavoitteena on selvittää, vaikuttavatko tarkastettavan yhtiön kompleksisuus ja tilintarkastuspalkkioiden määrä tilintarkastajan KAM-raportoinnin määrään. Tutkielmassa tarkastellaan Helsingin ja Tukholman pörssiyhtiöiden tilinpäätöstietoja tilikausilta 2019–2023. Aiheesta ei ole tehty aikaisempaa vastaavanlaista tutkimusta Pohjoismaissa. Tutkimuksen otos koostuu 222 yhtiöstä ja yhteensä 1 110 vuosihavainnosta. Tutkimus toteutetaan regressioanalyysimenetelmällä. Aiempien tutkimusten perusteella tarkastettavan yhtiön koon ja liiketoimintasegmenttien lukumäärän on havaittu vaikuttavan tilintarkastajan KAM-raportoinnin määrään. Lisäksi tilintarkastuspalkkioiden ja KAM-raportoinnin välillä on todettu olevan yhteys, mutta aiemmat tutkimustulokset ovat osittain ristiriitaisia. Tutkielman tulokset osoittavat, että tarkastettavan yhtiön taseen loppusumman vaikutus KAM-raportoinnin määrään on odotusten mukaisesti positiivinen. Tulos on tilastollisesti merkitsevä. Muilta osin kompleksisuutta mittaavat muuttujat eivät osoittaneet tilastollista merkitsevyyttä. Tulokset osoittavat odotuksista poiketen, että yhtiön liikevaihdolla ja liiketoimintasegmenttien lukumäärällä ei ole tilastollista merkitsevyyttä KAM-raportoinnin määrään. Tilintarkastuspalkkioiden ja KAM-raportoinnin määrän välillä ei odotuksista poiketen havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että tutkielmassa saavutettiin vahvistus vain osaan hypoteeseista. Tarkastettavan yhtiön kompleksisuutta mittaavien muuttujien osalta vain taseen loppusummalla havaittiin olevan tilastollisesti merkitsevä positiivinen vaikutus KAM-raportoinnin määrään.