Battling Unintended Consequences with Knowledge : Analysis of connection between Impact Assessment quality and Unintended Consequences

Knowledge management has become a central part of the activities of the European Un-ion. The complex operating environment makes it particularly challenging to carry out socially significant reforms. Because of these factors, proactive impact assessment of re-forms has emerged to a key role in the decision-making process. The study examines how high-quality and data-driven impact assessment can combat the unintended impacts of reforms. The research utilizes both quantitative and qualitative methods to form a comprehensive understanding of the relationship between impact assessment quality and unintended effects. Six case studies have been selected for the analysis, for which the quality of im-pact assessments is examined using a commonly used evaluation matrix. The unintended effects resulting from the example cases are then mapped and their nature is described using a variable table. Finally, the study examines the relationship between the two vari-ables. As a key result, it emerged that high-quality impact assessment can potentially reduce negative unintended impacts. Other issues that have surfaced in the research process in-clude challenges in utilizing information in the decision-making process and conflicts be-tween the objectives of the European Union. The results showed positive signs of the ef-fects of knowledge-based management, but the complexity and fragmentation of the op-erating environment make it impossible to completely eradicate the unintended effects. The sample size used in the thesis is relatively low, and no general conclusions can be drawn from it. However, the results suggested that knowledge management is an effective way to improve the decision-making process and create higher-quality reforms. However, the verification of these results requires a more extensive follow-up study in order to examine their statistical significance. In particular, the challenge of looking at unintended impacts is different practical challenges, so the development of research methods is also necessary.

Tiedolla johtamisesta on tullut keskeinen osa Euroopan Unionin toimintaa. Kompleksinen toimintaympäristö tekee yhteiskunnallisesti merkittävien uudistusten tekemisestä erityi-sen haastavaa. Näiden seikkojen takia ennakoiva uudistusten vaikutusten arviointi on nous-sut keskeiseen rooliin päätöksentekoprosessissa. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka laa-dukkaalla ja tietoon pohjautuvalla vaikutusten ennakkoarvioinnilla voidaan taistella uudis-tuksista johtuvia tarkoituksettomia vaikutuksia vastaan. Tutkimus hyödyntää sekä kvantitatiivisia, että kvalitatiivisia menetelmiä muodostaakseen kattavan ymmärryksen vaikutusten arvioinnin laadun ja tarkoituksettomien vaikutusten välisestä suhteesta. Analyysiin on valittu kuusi esimerkkitapausta, joita koskevien vaikutus-ten arviointien laatua tarkastellaan yleisesti käytettävän arviointimatriisin avulla. Tämän jälkeen esimerkkitapauksista seuranneet tarkoituksettomat vaikutukset kartoitetaan ja niiden luonnetta kuvaillaan muuttujataulukkoa hyödyntäen. Lopuksi tutkimus tarkastelee näiden kahden muuttujan välistä suhdetta. Keskeisenä tuloksena nousi esille, että laadukkaalla vaikutusten arvioinnilla pystytään mahdollisesti vähentämään negatiivisia tarkoituksettomia vaikutuksia. Muita tutkimuspro-sessissa pinnalle kohonneita seikkoja on muun muassa haasteet tiedon hyödyntämisessä päätöksentekoprosessissa sekä Euroopan Unionin tavoitteiden väliset ristiriidat. Kokonai-suutena tulokset antoivat positiivisia merkkejä tiedolla johtamisen vaikutuksista, mutta toimintaympäristön kompleksisuus ja pirstaleisuus tekevät tarkoituksettomien vaikutusten totaalisesta hävittämisestä mahdotonta. Tutkielmassa käytetty otoskoko on verrattain matala, eikä sen perusteella voi tehdä yleis-täviä johtopäätöksiä. Tulokset antoivat kuitenkin osviittaa siitä, että tiedolla johtaminen on tehokas keino parantaa päätöksentekoprosessia ja luoda laadukkaampia uudistuksia. Näiden tulosten varmentaminen vaatii kuitenkin laajempaa jatkotutkimusta, jotta niiden tilastollista merkittävyyttä voidaan tarkastella. Etenkin tarkoituksettomien vaikutusten tarkastelun haasteena on erilaiset käytännön haasteet, joten tutkimusmetodien kehittä-minen on myös tarpeen.