Comparison of the Performance of Active and Passive Funds before, during, and after COVID-19 : Evidence from the Finnish Stock Market

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan aktiivisten ja passiivisten rahastojen logaritmisia tuottoja sekä riskikorjattuja tuottoja ennen COVID-19 pandemiaa, sen aikana ja sen jälkeen Suomen osakemarkkinoilla. Viimeisen vuosikymmenen aikana rahastosijoittamisen suosio on kasvanut globaalisti, ja vastaavaa kehitystä on nähty myös Suomessa. Kasvavien sijoitusvarojen virtaaminen rahastoihin on lisännyt valinnanvaikeutta aktiivisten ja passiivisten rahastojen välillä.

Monet aikaisemmat tutkimukset rahastojen suorituskyvyn osalta ovat keskittyneet markkina-arvoltaan suurimpien kehittyneiden maiden osakemarkkinoiden kehitykseen. Tämä tarjoaa tilaisuuden tarkastella aikaisempien tutkimusten paikkansapitävyyttä myös pienemmillä osakemarkkinoilla, joissa markkinoiden tehokkuus tai markkina-anomaliat voivat olla ristiriidassa. Tähän tutkielmaan on valittu yhteensä 22 Suomen osakemarkkinoille sijoittavaa kasvuosuusosakerahastoa, joiden suorituskykyä vertaillaan riskikorjattujen tuottomittareiden ja logaritmisen tuottojen avulla aikavälillä 30.11.2018 – 6.5.2024. Riskikorjatuista tuottomittareista vertaillaan Sharpe ja Treynor luvun sekä Jensenin alphan kehitystä, ja logaritmisten tuottojen avulla vertaillaan rahastojen brutto ja nettotuottoja tarkasteltavilla aikaväleillä.

Tutkimuksen tuloksista selviää aktiivisten rahastojen parempi suorituskyky ennen COVID-19 pandemiaa sekä sen aikana riskikorjattujen tuottomittareiden ja logaritmisten tuottojen perusteella. COVID-19 pandemian aikana koettiin keskuspankkien elvyttävä rahapolitiikka ja alhaiset korot, jotka mahdollistivat tuottavamman aktiivisen salkunhoidon riskisempien pienyhtiösijoituksien avulla. Sen sijaan COVID-19 pandemian jälkeen passiiviset rahastot tuottivat paremmin, kun korot nousivat ja keskuspankit harjoittivat kireämpää rahapolitiikkaa. Tästä seurannut korkea volatiliteetti hyödynsi markkinoiden keskimääräistä kehitystä seuranneita passiivisia rahastoja parempien riskikorjattujen tuottojen ja logaritmisten tuottojen saavuttamisessa. Vaikka tutkimuksen tarkasteltava aikaväli rajattiin vain COVID-19 pandemian ympärille, tarjoaa se hyödyllistä tietoa Suomeen sijoittavien kasvuosuusrahastojen määrästä sekä suorituskyvystä. Tulevaisuuden jatkotutkimuksissa otoskoko voi olla suurempi, kun kiinnostus rahastosijoittamista kohtaan lisää palveluntarjoajien välistä kilpailua sekä pääoman virtauksen määrää Suomen osakemarkkinoille.