SUOMALAISTEN EKSPATRIAATTIEN SOPEUTUMINEN MASKULIINIS-HIERARKISEEN TYÖYMPÄRISTÖÖN JA KULTTUURIIN

Perusongelmana tutkitaan, onko suomalaisten ekspatriaattien ja heidän perheensä sopeutuminen vaikeaa vahvasti maskuliinis-hierarkkiseen työympäristöön ja kulttuuriin, jossa epävarmuuden sietokyky on alhainen. Toiseksi tutkitaan onko ekspatriaattien sopeutumisen ja kognitiivisen tyylin välillä yhteyttä. Tutkimuksen tavoitteena oli pyrkiä selvittämään, mitkä tekijät asettivat suurimpia haasteita ekspatriaattien sopeutumiselle ja vaihtelivatko nämä haasteet kognitiivisen tyylin mukaan. Tutkimuksen empiirinen aineisto (15 henkilöä) koostui suomalaisen kansainvälisen yrityksen ekspatriaateista sekä tutkimuksen tekohetkellä ulkomailla sijaitsevan tehtaan vakituiseen työvoimaan kuuluneista henkilöistä, jotka vastasivat sekä sopeutumista koskevaan kyselylomakkeeseen, haastatteluun, että kognitiivista tyyliä selvittäviin lomakkeisiin. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sopeutumisen osalta kyselytutkimusta sekä teemahaastattelua. Kognitiivisen tyylin tutkimusmenetelmänä oli Myers Briggs Tyyppi Indikaattori. Tutkimuksen viitekehyksenä käytettiin tähän tutkimukseen luotua mallia, jossa sopeutumiseen vaikuttavat tekijät jaettiin ekspatriaateista lähteviin sisäisiin ja hänestä riippumattomiin ulkoisiin tekijöihin. Tutkimustuloksia analysoitiin käyttäen apuna Excel -ohjelmaa. Yli puolet ekspatriaateista vastasi sopeutuneensa paremmin työympäristöön kuin paikalliseen kulttuuriin. Kognitiivisista tyyleistä parhaiten näytti sopeutuvan NT. Sopeutumishaasteita aiheuttivat työympäristön kohdalla paikallinen johtamistyyli, resurssien puutteellisuus, työtehtävien paljous, heikommiksi koetut sidosryhmäsuhteet, paikallisten työntekijöiden ammattitaito sekä kotimaan esimiehiltä saadun tuen vähyys. Useat kokivat, että heillä ei ollut tarpeeksi tietoa kohdemaasta komennukselle lähtiessään. Komennusmaassa tehtävää työtä pidettiin kuitenkin riittävän haasteellisena ja oma ammattitaito koettiin riittäväksi tehtävän suorittamiseen. Komennuksesta uskottiin olevan hyötyä urakehitykselle. Paikalliseen kulttuuriin sopeutumisen osalta haasteita aiheuttivat käytännön asioiden järjestäminen sekä kontaktien solmiminen paikallisiin ihmisiin. Puolisot olivat ekspatriaatteja tyytymättömämpiä liikenneoloihin. Tyytyväisimpiä pariskunnat olivat kohdemaan ruokakulttuuriin, sääolosuhteisiin sekä vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin ja lasten koulunkäyntiin.