"You know those girls, who always look clean, and they never ever look like they're wearing too much makeup?" : Naiseuden representaation rakentuminen TikTokin That Girl- ja Clean Girl -trendeissä
Luodemaki, Anna (2025-05)
Luodemaki, Anna
05 / 2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050838504
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025050838504
Tiivistelmä
Naiseuden representaatioita mediassa on rakennettu kautta aikojen. Jo 1960-luvulta huolta on kasvattanut kysymys siitä, miten median sukupuoliasetelmat vaikuttavat yleisöihin. 1990-luvulta lähtien länsimaisessa populaari- ja mediakulttuurissa naiset ovat alkaneet esiintyä yhä vapaammin ja voimaantuneempina. Naisia eivät enää pidättele normit siitä, millaisena heidän tulisi esiintyä. Sosiaalinen media on avannut tilan, jossa naiset saavat määritellä itsensä ja rakentaa identiteettiään. 2020-luvun alussa syntyneet That Girl- ja Clean Girl -trendit ovat yksiä TikTokin suosituimpia trendejä, jotka rakentavat naiseuden representaatioita erilaisten diskurssien kautta. Näissä trendeissä korostuvat hyvinvointi, esteettinen elämäntapa, itsekuri ja luonnollisen kauneuden ihannointi.
Tässä kandidaatintutkielmassa pyritään vastaamaan kysymykseen, miten aineistona toimivien viiden videon kielelliset ja audiovisuaaliset elementit rakentavat diskursseja ja millaisia naiseuden representaatioita diskurssien varaan on muodostunut. Temaattisena näkökulmana tutkielmassa toimii postfeminismi. Tiivistettynä postfeminismi viittaa 1990-luvulla alkuunsa saaneeseen kulttuuriseen ilmiöön, jossa erilaiset teemat kietoutuvat yhteen sisältäen sekä feministisiä että antifeministisiä piirteitä. Postfeminismi korostaa naiseuden vapautta toimijana, jossa itsensä jatkuva kehittäminen, keho ja kulutuskeskeisyys ovat keskiössä.
Tutkimusmenetelmänä käytän feminististä kriittistä diskurssianalyysia, jonka avulla voin tarkastella huomaamattomia, kielen kautta rakentuvia tapoja, joilla sosiaalista todellisuutta rakennetaan ja mitä diskurssit jättävät ulkopuolelle. Teoreettinen viitekehys rakentuu Rosalind Gillin postfeministisen herkkyyden (postfeminist sensibility) ja Stuart Hallin representaation käsitteelle, jossa kieleksi katsotaan sekä kielellinen että audiovisuaalinen sisältö.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena That Girl- ja Clean Girl -trendit rakentavat naiseudesta kapeaa ja länsimaisesti normatiivista kuvaa monien eri diskurssien kautta, jossa postfeministiset teemat ilmenevät. Trendeissä korostuvat muun muassa itsekuri, kulutuskeskeisyys, jatkuvan itsensä kehittäminen ja esteettinen täydellisyys.
Tässä kandidaatintutkielmassa pyritään vastaamaan kysymykseen, miten aineistona toimivien viiden videon kielelliset ja audiovisuaaliset elementit rakentavat diskursseja ja millaisia naiseuden representaatioita diskurssien varaan on muodostunut. Temaattisena näkökulmana tutkielmassa toimii postfeminismi. Tiivistettynä postfeminismi viittaa 1990-luvulla alkuunsa saaneeseen kulttuuriseen ilmiöön, jossa erilaiset teemat kietoutuvat yhteen sisältäen sekä feministisiä että antifeministisiä piirteitä. Postfeminismi korostaa naiseuden vapautta toimijana, jossa itsensä jatkuva kehittäminen, keho ja kulutuskeskeisyys ovat keskiössä.
Tutkimusmenetelmänä käytän feminististä kriittistä diskurssianalyysia, jonka avulla voin tarkastella huomaamattomia, kielen kautta rakentuvia tapoja, joilla sosiaalista todellisuutta rakennetaan ja mitä diskurssit jättävät ulkopuolelle. Teoreettinen viitekehys rakentuu Rosalind Gillin postfeministisen herkkyyden (postfeminist sensibility) ja Stuart Hallin representaation käsitteelle, jossa kieleksi katsotaan sekä kielellinen että audiovisuaalinen sisältö.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena That Girl- ja Clean Girl -trendit rakentavat naiseudesta kapeaa ja länsimaisesti normatiivista kuvaa monien eri diskurssien kautta, jossa postfeministiset teemat ilmenevät. Trendeissä korostuvat muun muassa itsekuri, kulutuskeskeisyys, jatkuvan itsensä kehittäminen ja esteettinen täydellisyys.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [105]