Firm-specific factors exposing Finnish companies to geopolitical risks : Evidence from Russia's Attack on Ukraine
Mattila, Joni (2025-04-14)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041426751
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025041426751
Tiivistelmä
Tämä Pro Gradu tutkii Venäjän Ukrainaan aloittaman hyökkäyssodan vaikutusta Helsingin pörssin päälistan yhtiöihin. Tutkimus pyrkii arvioimaan, kuinka 24 helmikuuta 2022 alkanut hyökkäyssota vaikutti Helsingin pörssin julkisesti noteerattujen yhtiöiden kumulatiivisiin epänormaaleihin tuottoihin, sekä pystytäänkö havaittuja epänormaaleja tuottoja selittämään yrityskohtaisilla muuttujilla. Tutkimusmenetelmänä käytetään epänormaalien tuottojen laskemiseksi tapahtumatutkimusta, sekä yrityskohtaisten muuttujien vaikutuksen arvioimiseksi regressiomallia. Kolmea eri mittaista tapahtumaikkunaa käytetään määrittelemään vaikutukset eri aikajänteillä.
Päiväkohtaiset epänormaalit tuotot lasketaan jokaiselle yhtiölle käyttämällä CAPM-mallia, jonka jälkeen päiväkohtaiset havainnot kumuloidaan kumulatiiviseksi epänormaaliksi tuotoksi jokaiselle tapahtumaikkunalle. Tämän jälkeen regressiomallia käytetään selvittämään kuinka yrityskohtaiset muuttujat, kuten esimerkiksi menneet tuotot, velkaantuneisuus ja yrityksen koko, selittävät havaittuja kumulatiivisia epänormaaleja tuottoja. Tutkimuksen otos poissulkee Helsingin päälistan yhtiöistä luotto- ja rahoituslaitokset, sekä ne yhtiöt, joille ei ole päiväkohtaisen tuottoindeksin dataa saatavilla koko estimointi- ja tapahtumaikkunan ajalle. Näiden seulontakriteerien jälkeen otoksen kooksi jää 113 julkisesti noteerattua Helsingin pörssin päälistan yhtiötä.
Tulokset osoittavat, että Venäjän Ukrainaan aloittamalla hyökkäyssodalla oli huomattava vaikutus Helsingin pörssiin. Keskiarvo ja mediaani epänormaalit tuotot ovat negatiivisia kahdella tapahtumaikkunalla, jonka lisäksi epänormaaleissa tuotoissa havaitaan toimialakohtaisia eroja. Huonoimmat kumulatiiviset epänormaalit tuotot havaitaan kulutustavaroiden, teollisuuden ja yleishyödyllisten palveluiden toimialoilla, ja korkeimmat tuotot energia- ja perusmateriaalialoilla. Tulokset osoittavat, että yrityskohtaisten muuttujien vaikutus riippuu tapahtumaikkunan pituudesta. Menneet tuotot, likviditeetti sekä kirjanpitoarvon suhde markkina-arvoon osoittautuvat tilastollisesti merkittäviksi muuttujiksi jokaisella tapahtumaikkunalla. Tämän lisäksi lyhyimmällä tapahtumaikkunalla selittäviä muuttujia ovat yrityksen koko, kannattavuus ja kustannustehokkuus, sekä keskipitkällä tapahtumaikkunalla velkaantuneisuus ja kauppariippuvuus Venäjästä.
Johtopäätöksenä todetaan, että Helsingin pörssin reaktiota geopoliittisiin kriiseihin voidaan selittää yrityskohtaisilla muuttujilla. Koska menneiden tuottojen havaitaan olevan merkittävin selittävä muuttuja, voidaan todeta sijoittajien mielialan yhdistettynä geopoliittisten kriisien tuomaan epävarmuuteen olevan merkittävin tekijä epänormaalien tuottojen selittämisessä. Tulokset tukevat aiempaa kirjallisuutta geopoliittisten kriisien vaikutuksista osakemarkkinoihin, ja täydentävät kirjallisuuden katvealuetta laajentamalla analyysin Suomen osakemarkkinoille.
Päiväkohtaiset epänormaalit tuotot lasketaan jokaiselle yhtiölle käyttämällä CAPM-mallia, jonka jälkeen päiväkohtaiset havainnot kumuloidaan kumulatiiviseksi epänormaaliksi tuotoksi jokaiselle tapahtumaikkunalle. Tämän jälkeen regressiomallia käytetään selvittämään kuinka yrityskohtaiset muuttujat, kuten esimerkiksi menneet tuotot, velkaantuneisuus ja yrityksen koko, selittävät havaittuja kumulatiivisia epänormaaleja tuottoja. Tutkimuksen otos poissulkee Helsingin päälistan yhtiöistä luotto- ja rahoituslaitokset, sekä ne yhtiöt, joille ei ole päiväkohtaisen tuottoindeksin dataa saatavilla koko estimointi- ja tapahtumaikkunan ajalle. Näiden seulontakriteerien jälkeen otoksen kooksi jää 113 julkisesti noteerattua Helsingin pörssin päälistan yhtiötä.
Tulokset osoittavat, että Venäjän Ukrainaan aloittamalla hyökkäyssodalla oli huomattava vaikutus Helsingin pörssiin. Keskiarvo ja mediaani epänormaalit tuotot ovat negatiivisia kahdella tapahtumaikkunalla, jonka lisäksi epänormaaleissa tuotoissa havaitaan toimialakohtaisia eroja. Huonoimmat kumulatiiviset epänormaalit tuotot havaitaan kulutustavaroiden, teollisuuden ja yleishyödyllisten palveluiden toimialoilla, ja korkeimmat tuotot energia- ja perusmateriaalialoilla. Tulokset osoittavat, että yrityskohtaisten muuttujien vaikutus riippuu tapahtumaikkunan pituudesta. Menneet tuotot, likviditeetti sekä kirjanpitoarvon suhde markkina-arvoon osoittautuvat tilastollisesti merkittäviksi muuttujiksi jokaisella tapahtumaikkunalla. Tämän lisäksi lyhyimmällä tapahtumaikkunalla selittäviä muuttujia ovat yrityksen koko, kannattavuus ja kustannustehokkuus, sekä keskipitkällä tapahtumaikkunalla velkaantuneisuus ja kauppariippuvuus Venäjästä.
Johtopäätöksenä todetaan, että Helsingin pörssin reaktiota geopoliittisiin kriiseihin voidaan selittää yrityskohtaisilla muuttujilla. Koska menneiden tuottojen havaitaan olevan merkittävin selittävä muuttuja, voidaan todeta sijoittajien mielialan yhdistettynä geopoliittisten kriisien tuomaan epävarmuuteen olevan merkittävin tekijä epänormaalien tuottojen selittämisessä. Tulokset tukevat aiempaa kirjallisuutta geopoliittisten kriisien vaikutuksista osakemarkkinoihin, ja täydentävät kirjallisuuden katvealuetta laajentamalla analyysin Suomen osakemarkkinoille.