Tekoälyn vaikutus musiikin tekijänoikeuksiin

Abstract

2020-luvulla esiin noussut tekoälyn räjähdysmäinen kehitys sekä kasvava kyky vaikuttaa taiteen luomistyöhön on kasvava puheenaihe yhteiskunnassa. Tekijänoikeuksien toteutumista ja oikeanlaista allokointia uhkaa se, että tekoäly pystyy samankaltaiseen ihmisille eksklusiivisesti oletettuun luomistyöhön. Jos toinen taho pystyy selittämättömästi luomaan samankaltaisia tuotoksia kuin ihmiset, mikä estää sitä saavuttamasta samanlaista suojaa. Tekijänoikeuksien ihmisyyskeskeisyys onkin ollut viime vuosien mittaan kysymysmerkin alla, koska ensimmäistä kertaa ihmishistorian aikana jokin muukin kuin ihminen pystyy tekemään luomistyössä valintoja, jotka vaikuttavat ihmisen valintojen kaltaisilta. Tekoälyn kehityksen ytimessä on myös sen kehityksen takana olevat toimet. Laajojen tietokokonaisuuksien käyttäminen tekoälyjärjestelmien kehittämisessä voi saattaa tekijänoikeudellisen suojan piirissä olevat teokset ja niiden oikeudet vaaraan. Euroopan Unionissa tähän on pyritty vastaamaan esimerkiksi tekoälysäädöksen avulla, jonka pyrkimyksenä on säännellä tekoälyjärjestelmiä. Yhdysvalloissa sääntely on osin vielä avonaista, mitä korostaa aiheeseen liittyvien oikeustapausten yleisyys.

Työssä tarkastellaan tekijänoikeuden asemaa tekoälyyn liittyen erityisesti säveltaiteen näkökulmasta ja pyritään etsimään vastauksia siihen, pystyykö nykyinen tekijänoikeus antamaan suojaa tekoälyn tuotoksille eritoten Euroopan Unionin sekä Yhdysvaltojen näkökulmasta. Samalla saadaan vertailutietoa näiden kahden ison toimijan mahdollisista eriävyyksistä tekoälyn ja tekijänoikeuden sääntelyssä. Näiden kysymysten selvittämisen edellytyksenä on ymmärtää tekijänoikeuden keskeinen olemus sekä tekoäly käsitteenä. Tekijänoikeus syntyy tietyllä tavalla, tietyissä olosuhteissa. Moniulotteisena oikeuden alana tekijänoikeuden kokonaisvaltainen ymmärtäminen auttaa ymmärtämään nykyisen sääntelyn lähtökohtia. Maanosakohtainen sääntely on osin erilaista, joten tekstissä tuodaan esille myös näitä eroavaisuuksia. Samalla työssä tarkastellaan kansainvälistä pelikenttää ja kansainvälisten sopimusten voimaa sääntelyyn liittyen. Aineettomana oikeutena tekijänoikeus on teknologisesti globaalissa maailmassa helposti hyödynnettävissä maiden rajoja ylittävästi, minkä vuoksi kansainvälisen harmonisoinnin tärkeys korostuu.

Tutkielmassa selviää, että molemmat käsittelemäni toimijat (USA & EU) pystyvät vastaamaan tekoälyn tekijänoikeuteen tuomiin kysymyksiin nykyisen sääntelyn avulla. Ihmistekijän merkitys säilyttää edelleen tekijänoikeuden saavuttamisen edellytyksenä. Jalustalle nousevat tekoälyavusteiset tuotokset, joiden kohdalla voidaan tapauskohtaisesti katsoa luovuus- sekä omaperäisyyskriteerin täyttyvyyttä. Euroopan Unionissa suhtautuminen tekoälyavusteisiin tuotoksiin näyttää olevan osin rennompaa Yhdysvaltoihin verrattuna, jossa tuotoksessa tekoälyn tuottamien ominaisuuksien katsotaan jäävän aina ilman tekijänoikeudellista suojaa. Täysin itsenäisesti tekoälyn luomat tuotokset eivät pääsääntöisesti voi saada tekijänoikeudellista suojaa. Vaikka tutkielmani osoittaa, että nykyisen sääntelyn avulla pystytään ratkaisemaan esille nousseita ongelmia, on tekoälyn vaikutus voimassa olevaan sääntelyyn tulevaisuudessa vielä kysymysmerkin alla. Kansainvälistä sääntelyä ja harmonisointia tullaan myös luultavasti tarvitsemaan, mikä voi tulevaisuudessa johtaa nykyisten sopimusten päivittämiseen tai uusiin sopimuksiin. Tulevaisuuden kansainvälisestä yhteistyöstä on viitteitä molempien toimijoiden virallisessa kirjallisuudessa.

Kollektiivisesti varsin yhtenevästä lopputuloksesta huolimatta, tekoälyn ja tekijänoikeuden kehityssuunta kokee myös kritiikkiä. Tekoälyn luovuuden ja omaperäisyyden väheksyminen voi johtaa vähentyneeseen innovointiin, jos tuotoksia ei voida suojata asianmukaisesti. Public domainiin jäävät tuotokset ovat vapaasti hyödynnettävissä, joten niitä tuottaviin tekoälyjärjestelmiin ei välttämättä ole taloudellista käyttää varoja. Tulevaisuudessa tekoälyn tuottamat tuotokset voivatkin lukeutua jonkin muun sääntelyn, esimerkiksi tekijänoikeuksien lähioikeuksien alaisuuteen.