Elektroninen pankkiasiointi yli 50-vuotiaan arjessa
Kopra, Sari (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää yli 50-vuotiaiden ihmisten verkkopankkiasiointiin liittyviä tekijöitä. Tutkimuksen kohderyhmä muodostui sekä verkkopankkipalvelua käyttävistä ihmisistä että niistä, jotka eivät käytä sitä. Verkkopankkipalvelua käyttävien kohdalla keskityttiin tarkastelemaan verkkopankin eri toimintojen ja palveluiden yleisyyttä käytössä. Niiden vastaajien, jotka eivät käytä verkkopankkia, oletettiin asioivan konttorissa. Konttorissa asioivien kohdalla keskeistä oli selvittää syyt, jotka johtavat siihen, että verkkopankkia ei käytetä. Lisäksi selvitettiin onko heillä tietoa verkkopankkiasioimisesta, ja missä määrin sitä on.
Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä yhteistyössä Osuuspankkikeskuksen kanssa. Verkkopankkipalvelua käyttävä kohderyhmä tavoitettiin postittamalla lomake verkkopankkipalvelutunnukset omistaville asiakkaille. Konttorissa asioiville jaettiin lomakkeita seitsemässä pankissa. Yhteensä lomakkeita palautettiin 262, joista kotiin postitettujen osuus oli 89,3 % ja konttorissa jaettujen osuus 10,7 %. Vastaukset painottuvat verkkopankkipalveluja käyttäviin. Lisäksi järjestettiin verkkopankkipalveluiden koulutustilaisuus ja 17 henkilön ryhmähaastattelu, jossa keskityttiin koulutuksen vaikutuksen määrittämiseen verkkopankkipalvelun opiskelussa.
Tutkimuksessa ilmeni, että yli 50-vuotiaat käyttävät verkkopankkia samalla tavalla kuin nuoremmatkin. Vastaajilla olikin positiivinen suhtautuminen teknologian kehitykseen. Tutkimus osoitti, että verkkopankki ei vielä ole korvannut perinteisiä tapoja hoitaa pankkipalvelut, sillä konttorissa asiointi oli yleistä myös verkkopankissa asioivien keskuudessa. Tietotekniikan peruskoulutuksen puute peruskouluaikoina ei vaikuttanut elektronisen pankkiasioinnin käyttöön. Peruskoulutus onkin voitu hankkia myöhemmällä iällä. Yli 50-vuotiaat omasivat kohtalaiset internetin käyttötaidot. Verkkopankkia käytettiin eniten laskujen maksamiseen. Epäluottamus verkkopankin tietoturvallisuuteen oli selkein verkkopankkiasiointia ehkäisevä tekijä.
Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä yhteistyössä Osuuspankkikeskuksen kanssa. Verkkopankkipalvelua käyttävä kohderyhmä tavoitettiin postittamalla lomake verkkopankkipalvelutunnukset omistaville asiakkaille. Konttorissa asioiville jaettiin lomakkeita seitsemässä pankissa. Yhteensä lomakkeita palautettiin 262, joista kotiin postitettujen osuus oli 89,3 % ja konttorissa jaettujen osuus 10,7 %. Vastaukset painottuvat verkkopankkipalveluja käyttäviin. Lisäksi järjestettiin verkkopankkipalveluiden koulutustilaisuus ja 17 henkilön ryhmähaastattelu, jossa keskityttiin koulutuksen vaikutuksen määrittämiseen verkkopankkipalvelun opiskelussa.
Tutkimuksessa ilmeni, että yli 50-vuotiaat käyttävät verkkopankkia samalla tavalla kuin nuoremmatkin. Vastaajilla olikin positiivinen suhtautuminen teknologian kehitykseen. Tutkimus osoitti, että verkkopankki ei vielä ole korvannut perinteisiä tapoja hoitaa pankkipalvelut, sillä konttorissa asiointi oli yleistä myös verkkopankissa asioivien keskuudessa. Tietotekniikan peruskoulutuksen puute peruskouluaikoina ei vaikuttanut elektronisen pankkiasioinnin käyttöön. Peruskoulutus onkin voitu hankkia myöhemmällä iällä. Yli 50-vuotiaat omasivat kohtalaiset internetin käyttötaidot. Verkkopankkia käytettiin eniten laskujen maksamiseen. Epäluottamus verkkopankin tietoturvallisuuteen oli selkein verkkopankkiasiointia ehkäisevä tekijä.