Sairaanhoitajien työhön sitoutuminen : Integroiva kirjallisuuskatsaus sairaanhoitajien pitovoimasta lähijohtamisen näkökulmasta

Suomessa väestö ikääntyy vauhdilla ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tulee kyetä vastaamaan palveluiden tarpeeseen nyt ja tulevaisuudessa. Henkilöstö tulee nähdä arvokkaana voimavarana ja korkeasti koulutetuista työntekijöistä tulee pystyä laadukkaan, vaikuttavan ja asiantuntevan johtamisen keinoin pitää kiinni. Uusien työntekijöiden rekrytointi ei ole ainoa keino vastata henkilökuntavajeeseen ja työntekijöiden veto- ja kiinnipitovoiman merkityksen tiedostaminen ja toteutus lähiesihenkilöiden toimesta tulee tiedostaa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sairaanhoitajien kiinnipitovoimaa työelämässä lähiesihenkilöiden ja sairaanhoitajien näkökulmasta integroivan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Tutkielmassa pyritään löytämään lähijohdon näkökulmaa sairaanhoitajien kiinnipitovoimasta, ja vastavuoroisesti kuinka sairaanhoitajat ovat kokeneet johdon näkemyksen kiinnipitovoimasta ja sen vaikuttavuudesta. Teoreettisena viitekehyksenä toimii Bernard M. Bassin transformationaalisen johtajuuden teoria. Tutkimusaineisto koostuu 31, vuosina 2014–2024 julkaistusta tieteellisestä tutkimuksesta, jotka ovat suomalaisia tai kansainvälisiä vertaisarvioituja artikkeleita. Ydinkäsitteiksi tutkimuksessa muodostuvat sairaanhoitajat, ammatinvaihto, veto- ja pitovoima, sitouttaminen sekä lähijohtaminen. Tutkimuksen viitekehys tuo lukijalle esiin aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia sairaanhoitajien ammatinvaihdosta lähijohtamisen näkökulmasta ja tähän vaikuttavista veto- ja pitovoimatekijöistä. Tutkimuksessa tarkastellaan lähiesihenkilöiden roolia sairaanhoitajien kiinnipitovoiman tukemisessa ja tämän vaikutusta alanvaihdon ehkäisyyn. Sairaanhoitajien kiinnipitovoimaa tukemaan nousivat tutkimustuloksissa esihenkilöiden työhyvinvointi, johtamistyyli sekä kyky tukea sairaanhoitajien ammatillista kehitystä. Työntekijöiden hyvinvointia tukemaan nousivat avoin viestintä, joustavat työajat ja autonominen työvuorosuunnittelu sekä riittävien resurssien mahdollistaminen. Erityisesti viestinnän merkitys korostui toimivan vuorovaikutuksen parantaessa työtyytyväisyyttä sekä luottamusta. Keskeisinä kiinnipitovoimaan vaikuttavina tekijöinä nousivat esiin työtyytyväisyys, arvojen yhteensopivuus sekä stressittömyys. Tutkimusaineistojen perusteella esihenkilöiden tuki, toimiva ja avoin viestintä sekä työntekijöiden arvostaminen ovat avaintekijöitä sairaanhoitajien sitouttamisessa ja alanvaihtoa hillitsemään. Esihenkilön kyky motivoida, positiivisen työilmapiirin luominen sekä ammatillisen kehittymisen mahdollistaminen tukevat sairaanhoitajien kiinnipitovoimaa. Tutkimus tarjoaakin arvokasta tietoa siitä, kuinka sairaanhoitajien kiinnipitovoimaa voidaan tukea ja parantaa.