Tieteellinen argumentointi hallinto- ja yhteiskuntatieteessä

Abstract

Teoksessa tarkastellaan tieteellisen argumentoinnin ja tieteenfilosofian perusteita hallinto- ja yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Teoksen ensimmäisessä varsinaisessa luvussa määritellään argumentti ja käydään läpi sen rakenne. Tieteellinen argumentti on argumentin erityismuoto, jonka ihanteena on järkiperäinen argumentointi, mahdollisimman selkeä kielenkäyttö sekä perusteluiden julkilausuminen. Luvussa arvioidaan myös kognitiivisten vinoumien merkitystä argumentoinnissa.

Tämän jälkeen teoksessa esitellään tieteellisessä argumentoinnissa ja opinnäytetyössä käytettyjä yleisiä päättelymuotoja. Näitä ovat deduktiivinen, induktiivinen ja abduktiivinen päättely. Päättelymuotoja tarkastelevassa luvussa käsitellään lyhyesti monimutkaisempia päättelyrakenteita, kuten analogia-argumenttia ja luettelevaa induktiota.

Retorista argumentointia käsittelevä luku tarkastelee sen merkitystä tieteellisen argumentoinnin kannalta. Vaikka tieteellinen argumentointi on pääasiassa rationaalista eli järkiperäistä, hallinnon tutkimuksen kaltaisessa yhteiskuntatieteessä ei voida välttää kaikkia retorisia keinoja yleisön vakuuttamisen tehostamiseksi. Esimerkkinä tästä käytetään tutkimusongelman onnistunutta muotoilua.

Teoksen viimeinen varsinainen luku tarkastelee tieteellistä argumentointia tieteenfilosofisten perusteiden näkökulmasta. Luvussa keskeisen osan saa hallintotieteen moniparadigmaattisen luonteen tarkastelu. Tieteenfilosofiset taustaoletukset toimivat tieteellisen argumentoinnin perustana, sillä ne tarjoavat kontekstin todellisuuden luonteen ymmärtämiselle ja menetelmällisten valintojen perustelulle. Teoksessa esitellään tieteellisen argumentoinnin arviointityökalu, joka perustuu aikaisempien lukujen sisältöön. Teos päättyy harjoituksiin, sanastoon ja lähdeluetteloon.