EU-ohjelman kansallisen tason viestintä Twitterissä osana eurooppalaista julkisuutta
Kontiokoski, Saara-Mari (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten EU-ohjelmasta viestitään kansallisella tasolla Twitterissä ja millaista eurooppalaista julkisuutta tällä viestinnällä luodaan. Tarkastelussa on EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+. Eurooppalainen julkisuus määritellään Niemisen käsitteellistyksen mukaisesti lukuisten eurooppalaisten verkostojen ja niiden julkisuuksien liittymäksi.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan 33 ohjelmamaan kansallisten toimistojen ohjelmasta viestiviä tilejä ja määritetään tilityyppejä sen perusteella, mikä niiden suhde ohjelmaan on. Toisessa vaiheessa analysoidaan Suomen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan toimistojen eri tilityyppejä edustavien tilien profiileja ja julkaisusisältöjä kuukauden ajalta. Julkaisuista eritellään, mitä teemoja ne käsittelevät, minkä tahojen tuottamaa sisältöä jaetaan uudelleentviittaamisen ja linkkien kautta ja mitkä tahot saavat näkyvyyttä maininnoissa. Näkökulmana on, miten viestinnällisillä valinnoilla palvellaan kansalaisia ja muita sidosryhmiä osallisuudessa EU-asioissa.
Kartoituksen perusteella suurimmalla osalla kansallisista toimistoista on ohjelmasta viestivä tili Twitterissä. Ohjelmaviestintää myös hajautetaan useammalle tilille. Analysoiduilla tileillä esitellään ohjelman tarjontaa ja tuloksia ja tarjotaan käytännön ohjelmaneuvontaa. Lisäksi kerrotaan tapahtumista, unionin ajankohtaisaiheista, ohjelman alojen politiikasta ja päätöksenteosta. Verkko-osallistumista aktivoidaan kyselyillä, kilpailuilla ja seuraamis- ja keskustelukehotuksilla. Aihetunnisteilla merkitään kontekstia, promotoidaan tapahtumia ja kampanjoita ja suositetaan keskusteluja. Jaettua sisältöä tuottaviin ja näkyvyyttä saaviin tahoihin kuuluu monipuolisesti eri toimijoita unionin instituutioiden edustajista kansalliseen hallintoon ja medioihin ja ohjelman alojen toimijoista sitä paikallisesti toteuttaviin yhteistyötahoihin ja siihen osallistuviin yksilöihin.
Tulokset viittaavat siihen, että Twitterillä on suuri potentiaali kansalaisia palvelevan verkostomaisen eurooppalaisen julkisuuden alustana. Kansallisella tasolla vaikuttaa olevan paljon annettavaa kohderyhmien tarpeisiin räätälöidyssä viestinnässä ja yhdessä ohjelmakontekstin kanssa myös unionin ja kansalaisten tuomisessa lähemmäs toisiaan. Haasteeksi muodostuu se, missä määrin sidosryhmiä tavoitetaan kanavassa, jonka hyödyntämiseen kaikilla yhteiskuntaryhmillä ei ole kaikkialla samoja edellytyksiä.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan 33 ohjelmamaan kansallisten toimistojen ohjelmasta viestiviä tilejä ja määritetään tilityyppejä sen perusteella, mikä niiden suhde ohjelmaan on. Toisessa vaiheessa analysoidaan Suomen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan toimistojen eri tilityyppejä edustavien tilien profiileja ja julkaisusisältöjä kuukauden ajalta. Julkaisuista eritellään, mitä teemoja ne käsittelevät, minkä tahojen tuottamaa sisältöä jaetaan uudelleentviittaamisen ja linkkien kautta ja mitkä tahot saavat näkyvyyttä maininnoissa. Näkökulmana on, miten viestinnällisillä valinnoilla palvellaan kansalaisia ja muita sidosryhmiä osallisuudessa EU-asioissa.
Kartoituksen perusteella suurimmalla osalla kansallisista toimistoista on ohjelmasta viestivä tili Twitterissä. Ohjelmaviestintää myös hajautetaan useammalle tilille. Analysoiduilla tileillä esitellään ohjelman tarjontaa ja tuloksia ja tarjotaan käytännön ohjelmaneuvontaa. Lisäksi kerrotaan tapahtumista, unionin ajankohtaisaiheista, ohjelman alojen politiikasta ja päätöksenteosta. Verkko-osallistumista aktivoidaan kyselyillä, kilpailuilla ja seuraamis- ja keskustelukehotuksilla. Aihetunnisteilla merkitään kontekstia, promotoidaan tapahtumia ja kampanjoita ja suositetaan keskusteluja. Jaettua sisältöä tuottaviin ja näkyvyyttä saaviin tahoihin kuuluu monipuolisesti eri toimijoita unionin instituutioiden edustajista kansalliseen hallintoon ja medioihin ja ohjelman alojen toimijoista sitä paikallisesti toteuttaviin yhteistyötahoihin ja siihen osallistuviin yksilöihin.
Tulokset viittaavat siihen, että Twitterillä on suuri potentiaali kansalaisia palvelevan verkostomaisen eurooppalaisen julkisuuden alustana. Kansallisella tasolla vaikuttaa olevan paljon annettavaa kohderyhmien tarpeisiin räätälöidyssä viestinnässä ja yhdessä ohjelmakontekstin kanssa myös unionin ja kansalaisten tuomisessa lähemmäs toisiaan. Haasteeksi muodostuu se, missä määrin sidosryhmiä tavoitetaan kanavassa, jonka hyödyntämiseen kaikilla yhteiskuntaryhmillä ei ole kaikkialla samoja edellytyksiä.