Käsikäyttöisten puristustyökalujen standardointi ja kalibrointiohjelman luominen vetolujuustestien pohjalta
Hakkarainen, Valtteri Antero (2025-02-06)
Hakkarainen, Valtteri Antero
06.02.2025
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025020610376
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025020610376
Tiivistelmä
Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on standardoida Konecranesin Hyvinkään
sähkölaitetehtaan käsikäyttöiset puristusliittimien puristustyökalut ja luoda niille
vetolujuustestien pohjalta kalibrointiohjelma. Lisäksi yritykselle tehdään yhteenveto nykyisten
puristustyökalujen määrästä, malleista ja laadusta. Näiden pohjalta päätetään, mitä työkaluja
tehtaalla käytetään tulevaisuudessa.
Tehtaalla käytetään johdinholkeille, kaapelikengille ja eristetyille puristusliittimille soveltuvia
puristustyökaluja. Alkukartoituksessa jokainen puristustyökalu merkittiin yksilöivällä koodilla,
jonka avulla työkalut on mahdollista tilastoida ja tunnistaa. Koodi mahdollistaa myös sen, että
työkaluille pystytään tekemään tarvittaessa räätälöity kalibrointitodistus. Kartoituksesta saatiin
kattavat tiedot puristustyökaluista, minkä pohjalta osa työkaluista karsittiin standardoinnin ja
vetolujuustestien helpottamiseksi.
Ennen vetolujuustestejä selvitettiin eri puristusliitintyyppien standardit vetolujuudelle, sillä
jokaiselle liitintyypille on omat vaatimuksensa. Vetolujuustestien tuloksia verrattiin
standardiarvoihin.
Vetolujuustesteissä arvioitiin testipuristimella puristettujen liittimien pitovoimaa. Erityistä
huomiota kiinnitettiin kalibrointiprosessiin sekä puristimien ja puristusjälkien vertailuun. Lisäksi
tutkittiin puristusvoimakkuuden säädön vaikutusta puristusvoimakkuuteen.
Tutkimuksen tuloksena saatu kalibrointiohjelma sisältää ohjeet työkalujen merkitsemisestä,
huollosta, kalibroinnista ja toimenpiteistä epäkelpojen työkalujen käsittelyssä. Vetolujuustestit
antoivat myös hyvän kuvan puristusjäljen vaikutuksesta ja siitä, mitä työkaluja tulevaisuudessa
käytetään. Tutkielman aikana karsittiin suuri osa sopimattomista työkaluista, mutta kaikkia
näistä työkaluista ei karsittu. Loput soveltumattomat työkalut karsitaan pois käytöstä
ensimmäisen kalibrointikierroksen jälkeen.
Tutkimuksen aikana esiin nousi jatkotutkimusaiheita, kuten hydraulisten puristimien
standardointi ja kalibrointi. Myös muut työkalut olivat standardoinnin tarpeessa, ja tämä
tutkielma toimii mallina standardointiprosessille.
sähkölaitetehtaan käsikäyttöiset puristusliittimien puristustyökalut ja luoda niille
vetolujuustestien pohjalta kalibrointiohjelma. Lisäksi yritykselle tehdään yhteenveto nykyisten
puristustyökalujen määrästä, malleista ja laadusta. Näiden pohjalta päätetään, mitä työkaluja
tehtaalla käytetään tulevaisuudessa.
Tehtaalla käytetään johdinholkeille, kaapelikengille ja eristetyille puristusliittimille soveltuvia
puristustyökaluja. Alkukartoituksessa jokainen puristustyökalu merkittiin yksilöivällä koodilla,
jonka avulla työkalut on mahdollista tilastoida ja tunnistaa. Koodi mahdollistaa myös sen, että
työkaluille pystytään tekemään tarvittaessa räätälöity kalibrointitodistus. Kartoituksesta saatiin
kattavat tiedot puristustyökaluista, minkä pohjalta osa työkaluista karsittiin standardoinnin ja
vetolujuustestien helpottamiseksi.
Ennen vetolujuustestejä selvitettiin eri puristusliitintyyppien standardit vetolujuudelle, sillä
jokaiselle liitintyypille on omat vaatimuksensa. Vetolujuustestien tuloksia verrattiin
standardiarvoihin.
Vetolujuustesteissä arvioitiin testipuristimella puristettujen liittimien pitovoimaa. Erityistä
huomiota kiinnitettiin kalibrointiprosessiin sekä puristimien ja puristusjälkien vertailuun. Lisäksi
tutkittiin puristusvoimakkuuden säädön vaikutusta puristusvoimakkuuteen.
Tutkimuksen tuloksena saatu kalibrointiohjelma sisältää ohjeet työkalujen merkitsemisestä,
huollosta, kalibroinnista ja toimenpiteistä epäkelpojen työkalujen käsittelyssä. Vetolujuustestit
antoivat myös hyvän kuvan puristusjäljen vaikutuksesta ja siitä, mitä työkaluja tulevaisuudessa
käytetään. Tutkielman aikana karsittiin suuri osa sopimattomista työkaluista, mutta kaikkia
näistä työkaluista ei karsittu. Loput soveltumattomat työkalut karsitaan pois käytöstä
ensimmäisen kalibrointikierroksen jälkeen.
Tutkimuksen aikana esiin nousi jatkotutkimusaiheita, kuten hydraulisten puristimien
standardointi ja kalibrointi. Myös muut työkalut olivat standardoinnin tarpeessa, ja tämä
tutkielma toimii mallina standardointiprosessille.