Representations of Culture and Trauma through Intertextuality in Joseph O'Connor's Star of the Sea
Adams, Marika (2010)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tämä tutkielma analysoi kulttuurin ja kollektiivisen trauman käsittelyä intertekstuaalisuuden keinoin Joseph O‟Connorin Star of the Sea-romaanissa. Romaani sijoittuu siirtolaislaivalle, jonka Irlantilaiset matkustajat ovat paenneet 1840-luvun lopun nälänhätää. Tämän nälänhädän aiheuttamaa kollektiivista traumaa, ja nälänhädän aikana vallinnutta kulttuuria käsitellään romaanissa intertekstuaalisuuden keinoin. Tutkimuksen taustalla on mielenkiinto nähdä, miten intertekstuaalisuutta voidaan käyttää kirjallisuuden keinona traumakirjallisuudessa, ja miten kulttuurista taustaa voidaan valottaa lukijalle sen avulla.
Lainauksia on tutkielmassa lähestytty Gérard Genetten paratekstuaalisuusteorian pohjalta. Teoriassaan Genette painottaa niin epigrafien tarkoituksia, kirjailijan vastuuta lainauksen valinnassa, kuin lainauksen alkuperäisen kirjoittajankin merkitystä. Näihin asioihin on siis erityisesti kiinnitetty huomiota tutkielman analyysiosassa. Tutkielma sisältää myös teoriaa intertekstuaalisuustermin merkityksistä, intertekstuaalisuudesta traumakirjallisuudessa, sekä kollektiivisen identiteetin ja muistamisen ilmiöistä. Tähän viimeisimpään teoriaosaan on myös selvennetty kollektiivisen identiteetin ja muistamisen, sekä kulttuurin merkitystä Irlannissa, johon tutkittavat lainaukset suurelta osin viittaavat.
Analyysin kohteiksi on tässä tutkielmassa valittu lainaukset julkisista alkuperäisteksteistä, sekä niistä yksityisistä kirjeistä, joiden kirjoittajat ovat jääneet Irlantiin, sillä välin kun joku heidän perheenjäsenistään on lähtenyt siirtolaiseksi Amerikkaan. Tutkimus osoitti, että intertekstuaalisuus kokonaisuutena peilaa trauman kokemusta, ja yksittäiset lainaukset puolestaan kertovat tuon aikakauden kulttuurista, ihmisistä, julkisesta keskustelusta, sekä kyseisen trauman sivuvaikutuksista. Näissä lainauksissa esille tulevat niin patriotismin, stereotypioiden, syyllisyyden, empatian, kuin uskonnonkin teemat. Suurimmaksi teemaksi silti jää kulttuurisen trauman teema, josta osa näistä ilmiöistä on myös saanut vaikutteita. Valottaessaan tätä kulttuurista taustaa lukijalle, nämä lainaukset myös haastavat lukijaa näkemään samanlaisia ilmiöitä tässä ajassa.
Lainauksia on tutkielmassa lähestytty Gérard Genetten paratekstuaalisuusteorian pohjalta. Teoriassaan Genette painottaa niin epigrafien tarkoituksia, kirjailijan vastuuta lainauksen valinnassa, kuin lainauksen alkuperäisen kirjoittajankin merkitystä. Näihin asioihin on siis erityisesti kiinnitetty huomiota tutkielman analyysiosassa. Tutkielma sisältää myös teoriaa intertekstuaalisuustermin merkityksistä, intertekstuaalisuudesta traumakirjallisuudessa, sekä kollektiivisen identiteetin ja muistamisen ilmiöistä. Tähän viimeisimpään teoriaosaan on myös selvennetty kollektiivisen identiteetin ja muistamisen, sekä kulttuurin merkitystä Irlannissa, johon tutkittavat lainaukset suurelta osin viittaavat.
Analyysin kohteiksi on tässä tutkielmassa valittu lainaukset julkisista alkuperäisteksteistä, sekä niistä yksityisistä kirjeistä, joiden kirjoittajat ovat jääneet Irlantiin, sillä välin kun joku heidän perheenjäsenistään on lähtenyt siirtolaiseksi Amerikkaan. Tutkimus osoitti, että intertekstuaalisuus kokonaisuutena peilaa trauman kokemusta, ja yksittäiset lainaukset puolestaan kertovat tuon aikakauden kulttuurista, ihmisistä, julkisesta keskustelusta, sekä kyseisen trauman sivuvaikutuksista. Näissä lainauksissa esille tulevat niin patriotismin, stereotypioiden, syyllisyyden, empatian, kuin uskonnonkin teemat. Suurimmaksi teemaksi silti jää kulttuurisen trauman teema, josta osa näistä ilmiöistä on myös saanut vaikutteita. Valottaessaan tätä kulttuurista taustaa lukijalle, nämä lainaukset myös haastavat lukijaa näkemään samanlaisia ilmiöitä tässä ajassa.