Aineeton pääoma Suomessa edistämässä teknologista muutosta – kasvun haasteet

Suomen talous kestää kilpailukykyvertailun etenkin, kun aineettoman pääoman laatu otetaan huomioon. Suomessa aineettoman pääoman työntekijöiden määrä on noin 10 % työntekijöistä, joka on jonkin verran alhaisempi kuin muissa pohjoismaissa. Voidaankin arvella, että Ruotsin menestystä viime vuosikymmenenä siivitti paremminkin onnistuneet ulkomaiset suorat investoinnit maahan, kun taas Nokian suurista investoinneista Suomeen suuri osa valui hukkaan finanssikriisin aikoihin ja sen jälkeen. Suomen talous edelleen nojaa muita Pohjoismaita enemmän teollisuuteen, jossa on myös saatavissa suuria aineettoman pääoman mahdollistamia skaalatuottoja. T&K:n mahdollistama teknologinen muutos on samaa luokkaa muiden Pohjoismaiden kanssa, vaikka tarkastelun verrokkimaissa Tanskassa kehitys on ollut suotuisampaa. Menneisyyden menestystä siivitti etenkin organisaatiotyön suuri merkitys teknologiseen muutoksen, joka liittyy onnistuneeseen johtamiseen ja markkinointiin. Luova tuho, jossa huonot yritykset katoavat kartalta, on välttämätöntä kansantalouden tuottavuuden ja BKT:n kasvussa, ja samalla organisaatio-osaaminen on selvästi yrityksiä erottava tekijä. T&K:n panostusten ohella on tunnistettava myös tehottomuus organisaation toiminnassa ja parannettava koulutuksen laatua paremminkin kuin sen määrää.