Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • In English
  • Suomeksi
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä aineisto 
  •   Etusivu
  • OSUVA
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt (rajattu saatavuus)
  • Näytä aineisto
  •   Etusivu
  • OSUVA
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt (rajattu saatavuus)
  • Näytä aineisto
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Suomen terveydenhuollon rahoitus mallina kansallinen terveysrahasto (Kela-malli)

Anttinen, Heidi Maria (2013)

 
Katso/Avaa
osuva_5456.pdf (500.2Kb)
Lataukset: 

Kokoteksti luettavissa vain Tritonian asiakaskoneilla.
Anttinen, Heidi Maria
2013
Näytä kaikki kuvailutiedot

Kuvaus

Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen kohteena on yksikanavainen rahoitusjärjestelmä kansallinen terveysrahasto eli niin sanottu Kelamalli. Tutkimuksessa tarkastellaan asiantuntijoiden näkökulmasta kansallisen terveysrahaston vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia sekä uhkia. Tutkimuksessa käsitellään myös Suomen terveyspalvelujärjestelmää ja sen rahoitusta. Tutkimuksessa haetaan vastausta siihen, miten yksikanavainen rahoitusjärjestelmä muuttaisi terveyspalvelujärjestelmää ja sen rahoitusta.

Tutkimusta varten haastateltiin kahdeksaa asiantuntijaa sähköpostikyselyllä ja yhtä asiantuntijaa henkilö-kohtaisesti. Haastateltavat olivat Kansaneläkelaitoksen johtaja sekä terveysturvan tutkimuksen johtaja, Linnavuoren sairaalan johtaja, Itä-Suomen yliopiston professori, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen kehittämispäällikkö, Suomen terveyden- ja hyvinvointijärjestön ekonomisti sekä emeritusprofessori Finnish Medical Network. Tutkimus suoritettiin SWOT–analyysiin pohjautuvalla asiantuntijahaastattelulla. Tutkimustulosten analyysikeinona on käytetty sisällönanalyysiä. Tutkimusaineisto on luokiteltu ylä- ja alakategorioihin. Analyysissä aineistoa jaotellaan eri merkityskokonaisuuksiin, jossa lopuksi erillään tarkastellut merkityskokonaisuudet yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi.

Tutkimustulosten perusteella julkisen rahoituksen kestävyyttä parantavat muun muassa terveydenhuollon rahoittajien määrän vähentäminen tai rahoitusvastuun siirtäminen yhdelle kansalliselle toimijalle. Palveluja tuottaisivat tasaveroisina kilpailijoina kunnalliset yksiköt sekä yksityinen ja kolmas sektori. Rahasto neuvottelisi palvelujen tuottamisesta ja hinnoista sekä solmisi määräaikaiset sopimukset.

Kansallinen terveysrahasto selkiyttäisi korvauskäytäntöä ja koko maahan saataisiin yhdenmukainen käytäntö. Mahdollisuuksia ovat päällekkäisten palvelujärjestelmien poistaminen, joka vähentäisi etenkin henkilökunnan epätarkoituksen mukaista siirtelyä. Kansallinen terveysrahasto vähentää tuloryhmittäistä ja alueellista epätasa-arvoa. Tällöin saadaan tasavertainen terveydenhuolto koko maahan. Mahdollisuuksiin liittyy myös asiakaslähtöisen strategisesti johdetun palvelumallin luominen.

Monikanavaisen rahoitusjärjestelmän ongelmat liittyvät sen rahoituksen jakautumiseen moneen osaan. Terveysrahaston mallissa kunta ”vakuuttaa” verotulojensa ja valtionosuuksiensa avulla asukkaansa eli siirtäisi varoja rahastoon. Nykyinen kunnallinen perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito rahoitettaisiin vakuutuksella ja niiden järjestämisvastuu siirtyisi kunnilta kansalliselle terveysrahastolle. Palveluja tuottaisivat tasaveroisina kilpailijoina kunnalliset yksiköt sekä yksityinen ja kolmas sektori. Rahasto neuvottelisi palvelujen tuottamisesta ja hinnoista sekä solmisi määräaikaiset sopimukset. Kansallisen terveysrahaston uhkiin liittyy etenkin byrokratian pelko. Suomessa vallitsee erilaisia poliittisia läänityksiä, jolloin päätöksen teko voisi byrokratisoitua.
Kokoelmat
  • Pro gradu -tutkielmat ja diplomityöt (rajattu saatavuus) [3283]
https://osuva.uwasa.fi
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste
 

 

Tämä kokoelma

TekijäNimekeAsiasanaYksikkö / TiedekuntaOppiaineJulkaisuaikaKokoelmat

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
https://osuva.uwasa.fi
Ota yhteyttä | Tietosuoja | Saavutettavuusseloste