Tapaustutkimus chatbotin hyödyntämisestä opintojen ohjauksessa
Waris, Milla (2024-11-14)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111494263
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024111494263
Tiivistelmä
Koronaviruksen leviäminen siirsi nopeasti koko maailman poikkeukselliseen tilaan. Suomi siirtyi hallituksen päätöksellä poikkeukselliseen aikaan 16.3.2020 ja poikkeusjärjestelyt jatkuivat maaliskuuhun 2022 saakka. Poikkeusoloihin pohjautuen Aluehallintovirastot päättivät oppilaitosten sulkemista ja opinnot siirtyivät verkkoon. Opiskelijoille etäopintoihin siirtyminen oli suuri muutos niin opintojen arjessa kuin sosiaalisissa suhteissa. Etäopiskelu aiheutti opiskelumotivaation puutetta ja hyvinvoinnin haasteita. Niinpä monella korkeakouluopiskelijalla opinnot hidastuivat tai keskeytyivät. Näiden putoamisvaarassa olevien opiskelijoiden löytäminen ja saattaminen tuen piiriin oli suuri haaste opinto-ohjaajille. Vaasan yliopistossa ongelmaan tartuttiin OKM:n rahoittaman Mikä neuvoksi -hankkeen kautta. Osana hanketta pilotoitiin Annie-chatbotin käyttöä opinto-ohjauksen tukena.
Tässä opinnäytetyössä tarkastelun kohteena on Annie-chatbotin käyttöön liittyvä kokemukset Vaasan yliopiston omaohjaajien työssä vuosina 2022–2023. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastauksia, millaisia kokemuksia omaohjaajilla on chatbotin käytöstä ja millaisia vaikutuksia chatbotin käytöllä on ollut ohjaustyöhön. Lisäksi selvitettiin, millaisia kehitysideoita työkalun pilottikäyttö on nostanut esiin. Tutkimus osoitti, että chatbotti koettiin hyväksi työkaluksi omaohjaajan työssä. Chatbotin tärkeimmäksi hyödyksi nähtiin se, että chatbotti tarjosi hallitun välineen ottaa yhteyttä satoihin oppilaisiin ja lähettää heille hyvinvointiin liittyviä kyselyitä. Omaohjaajien mukaan chatbotin avulla toteutettujen kyselyiden kautta he saivat arvokasta tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista ja kyselyt myös aktivoivat opiskelijoita. Haastatteluissa nousi esiin myös kehitysehdotuksia chatbotin käytön laajentamisesta mm. palaute- ja seurantakyselyihin. Myös tutkimuskirjallisuus tukee ajatusta chatbottien laajemmasta hyödyntämisestä opiskelijoiden tukena. Ne voisivat toimia aktivoida opiskelijoita, toimia apuna tiedonhaussa ja auttaa varhaisten ongelmien tunnistamisessa. Nämä käyttökohteet edellyttäisivät laajempaan vuorovaikutukseen kykenevää chatbottia. Myös esiin tuoja kehitysehdotuksia on haasteellista edistää sääntöpohjaisen järjestelmän avulla, koska seurantaprosessi edellyttää laajempaa datan keräämistä ja analysointia.
Työ edustaa laadullista tutkimusta, jonka tutkimusaineiston muodostaa Vaasan yliopiston oma-ohjaajien teemahaastattelut. Aineistoa analysoitiin tematisoinnin avulla ja tarkasteltiin chatbot-teihin sekä opintojen ohjaukseen liittyvän tutkimuskirjallisuuden valossa. Työ on tapaustutkimus, joka rajautuu vuosina 2022–2023 toteutettuihin chatbot-kyselyihin ja niihin liittyviin oma-ohjaajien kokemuksiin. Havainnot rajoittuvat kuitenkin kyseen tapaukseen. Voidaan kuitenkin todeta, että tutkimustietoa chatbottien hyödyntämisestä opinto-ohjauksen kontekstissa on jon-kin verran olemassa mutta suurimmassa osassa näkökulmana oli opiskelijan kokemukset. Tämä tutkimus tuo näin osaltaan uutta tutkimustietoa aiheesta hieman poikkeavasta, omaohjaajan näkökulmasta.
Tässä opinnäytetyössä tarkastelun kohteena on Annie-chatbotin käyttöön liittyvä kokemukset Vaasan yliopiston omaohjaajien työssä vuosina 2022–2023. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään vastauksia, millaisia kokemuksia omaohjaajilla on chatbotin käytöstä ja millaisia vaikutuksia chatbotin käytöllä on ollut ohjaustyöhön. Lisäksi selvitettiin, millaisia kehitysideoita työkalun pilottikäyttö on nostanut esiin. Tutkimus osoitti, että chatbotti koettiin hyväksi työkaluksi omaohjaajan työssä. Chatbotin tärkeimmäksi hyödyksi nähtiin se, että chatbotti tarjosi hallitun välineen ottaa yhteyttä satoihin oppilaisiin ja lähettää heille hyvinvointiin liittyviä kyselyitä. Omaohjaajien mukaan chatbotin avulla toteutettujen kyselyiden kautta he saivat arvokasta tietoa opiskelijoiden hyvinvoinnista ja kyselyt myös aktivoivat opiskelijoita. Haastatteluissa nousi esiin myös kehitysehdotuksia chatbotin käytön laajentamisesta mm. palaute- ja seurantakyselyihin. Myös tutkimuskirjallisuus tukee ajatusta chatbottien laajemmasta hyödyntämisestä opiskelijoiden tukena. Ne voisivat toimia aktivoida opiskelijoita, toimia apuna tiedonhaussa ja auttaa varhaisten ongelmien tunnistamisessa. Nämä käyttökohteet edellyttäisivät laajempaan vuorovaikutukseen kykenevää chatbottia. Myös esiin tuoja kehitysehdotuksia on haasteellista edistää sääntöpohjaisen järjestelmän avulla, koska seurantaprosessi edellyttää laajempaa datan keräämistä ja analysointia.
Työ edustaa laadullista tutkimusta, jonka tutkimusaineiston muodostaa Vaasan yliopiston oma-ohjaajien teemahaastattelut. Aineistoa analysoitiin tematisoinnin avulla ja tarkasteltiin chatbot-teihin sekä opintojen ohjaukseen liittyvän tutkimuskirjallisuuden valossa. Työ on tapaustutkimus, joka rajautuu vuosina 2022–2023 toteutettuihin chatbot-kyselyihin ja niihin liittyviin oma-ohjaajien kokemuksiin. Havainnot rajoittuvat kuitenkin kyseen tapaukseen. Voidaan kuitenkin todeta, että tutkimustietoa chatbottien hyödyntämisestä opinto-ohjauksen kontekstissa on jon-kin verran olemassa mutta suurimmassa osassa näkökulmana oli opiskelijan kokemukset. Tämä tutkimus tuo näin osaltaan uutta tutkimustietoa aiheesta hieman poikkeavasta, omaohjaajan näkökulmasta.