The Embodied Possibilities of Leadership Development

This thesis enlightens how embodied leadership can be perceived through arts-based training and development and also, aspires to reveal the implications that an embodied approach to leadership holds for the work community. Embodied leadership is explored through the embodied and arts-based development methods. Embodiment is approached with a phenomenological lens where the body form and bear meanings in different settings. Leadership is interpreted here as an embodied and physical phenomenon that comes into being in-between people and in relation to the spaces we share. This thesis is a qualitative phenomenological interview study that draws from qualitative research tradition. The empirical research data was gathered with six unstructured interviews that emphasized open and free flowing conversation. The empirical data are the experiential knowledge and the perceptions of leadership and work community developers who apply arts-based methods in their work. The data was interpreted with qualitative content analysis paying attention to the embodied emphasis. The interviews revealed that embodied leadership can be perceived through arts-based methods as embodied listening, trusting, having sensitivity of the moment, appreciative of encounter, facilitative and as a safe space that offers porous leadership and porous space to the work community. Our sensory potential, appreciation of encounter and interaction are at the heart of embodied leadership that enables an empathetic, curious and playful attitude to the work community. The results in addition indicate, that an embodied approach to leadership creates foundations for a more sustainable and safer leadership culture to the organisation. Moreover, the conditions of trust, safety and respect establish better quality of experiencing connection with people and with spaces. Embodied leadership holds space for us to come into being in one’s own way. The results highlight, that somatically tuned leadership has an ability to steer the work community away from harmful working habits and work culture in practice. Furthermore, this thesis suggests two new conceptual ideas to embodied leadership research: embodied sustained awareness and embodied forecast. Both concepts contribute support for existing research and also open new avenues of research. Additionally, this thesis challenges the conventional leader-centric approach to leadership and encourages to consider more collaborative forms of leadership in the work community. To conclude, this thesis argues that embodiment holds an important part in leadership creation, art of encounter and crafting connection with others. Tämä pro gradu -tutkielma valottaa, miten ja millaisena taiteen kautta koulutettu kehollinen johtajuus voidaan ymmärtää. Tutkielma pyrkii lisäksi osoittamaan kehollisen lähestymistavan käytännön seurauksia työyhteisöön johtajuuden kontekstissa. Johtajuuden kehollisuutta tarkastellaan kehollisten ja taidelähtöisen menetelmien kautta. Kehollisuutta lähestytään fenomenologisesta kehokäsityksestä, jossa keho muodostaa ja kantaa merkityksiä erilaisissa asetelmissa. Johtajuutta tulkitaan kehollisena ja fyysisenä ilmiönä, joka toteutuu ihmisten välillä ja suhteessa tilaan. Tutkielma nojaa laadulliseen tutkimusperinteeseen, jonka empiirinen tutkimusosuus on toteutettu laadullisfenomenologisena haastattelututkimuksena. Empiirisenä aineistona on asiantuntijoiden kokemustieto. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla kuutta johtajuuden ja työyhteisökehittämisen asiantuntijaa, jotka soveltavat työssään taidelähtöisiä menetelmiä. Haastattelut toteutettiin teemahaastattelumenetelmällä, joka painottaa vapaata kerrontaa kokemuksista ja merkityksistä. Analyysin kohteena ovat asiantuntijoiden kokemukset ja käsitykset johtajuuden kehollisuuden elementeistä. Tutkielman aineiston analyysi soveltaa aineistolähtöistä laadullista sisällönanalyysia kuunnellen kehollisia painotuksia. Haastatteluista selviää, että taiteen kautta koulutettu kehollinen johtajuus voidaan nähdä kehollisena kuunteluna, luottamusta rakentavana, tilanne- ja kohtaamistajuisena, fasilitoivana sekä turvallisuutta luovana tilana, joka tarjoaa huokoista tilaa ja johtajuutta työyhteisöön. Aistipotentiaali, kohtaamistaju ja vuorovaikutus ovat kehollisen johtajuuden ydintä, jotka voivat mahdollistaa empaattisen, uteliaan ja leikkisän asenteen muodostumisen työyhteisöön. Tulokset viittaavat myös siihen, että kehollinen lähestymistapa johtajuuteen luo edellytyksiä kestävämmälle ja turvallisemmalle johtajuuskulttuurille organisaatiossa. Tämän lisäksi, luottamukseen, arvostukseen ja turvallisuuteen perustuvat olosuhteet synnyttävät laadukkaampaa yhteyden kokemista ihmisten välillä ja suhteessa tilaan. Johtajuuden kehollisuus luo tilaa, jossa ihminen voi toteutua omalla tavallaan. Tulokset korostavat, että somaattisesti virittynyt johtajuus voi vaikuttaa haitallisiin työskentelytapoihin ja kulttuuriin käytännössä. Analyysin myötä, tutkielma ehdottaa kahta uutta käsitettä kehollisen johtajuuden tutkimukseen: kannatteleva ja kestävä kehontietoisuus sekä kehollisuuden uutisennuste. Molemmat käsitteet tukevat jo olemassa olevaa ymmärrystä, mutta avaavat myös uusia tutkimusväyliä. Osaltaan tutkielma haastaa perinteistä yksilökeskeistä johtajuusajattelua ja sen tuloksena kannustaa harkitsemaan kollaboratiivisempia johtajuuden muotoja työyhteisössä. Tutkielma osoittaa, että kehollisuudella on tärkeä rooli niin johtajuuden rakentumisessa kuin kyvyssämme kohdata toiset ja muodostaa yhteys toiseen.