Det var en gång. Berättelsestruktur i tio svenska folksagor
Koivunen, Leila (2005)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkielmassani olen selvittänyt kymmenen ruotsalaisen kansansadun kertomusrakennetta. Lähtökohtani oli, että kaikilla kansansaduilla on sama kertomusrakenne ja tämä rakenne on mahdollista löytää ja selvittää Ulla Laurénin (2003) omassa tutkimuksessaan käyttämän analyysimallin avulla. Odotuksenani oli löytää kaikki mallissa esitetyt kertomuksen osatekijät. Mallin avulla voidaan selvittää sadun alku- ja loppusanat, kertomukseen perehdyttäminen, tarinan kehittyminen sekä loppuratkaisu. Oletin tutkimuksen edelleen osoittavan kaikkien satujen alkavan samankaltaisella fraasilla ja myös loppuvan fraasiin sen pituinen se. Oletin myös loppuratkaisun olevan onnellinen.
Tutkimus osoittaa, että kansansatuja on mahdollista tutkia rakennemallin avulla. Kaikki kertomuksen osatekijät löytyvät saduista ja noudattavat samaa esiintymisjärjestystä. Lähdin liikkeelle ajatuksesta, ettei sadun pituudella tai teemalla ole merkitystä kertomusrakenteessa. Tulos osoittaa näin olevan: kertomusosatekijöiden määrä kasvaa, kun sadun pituus kasvaa, mutta muutoin samat osatekijät löytyvät kaikista saduista. Sadun aihepiirillä ei ole lainkaan vaikutusta rakenteeseen, koska kaikki tekijät ovat mukana kaikissa saduissa.
Kansansatujen tapahtuma-aika ja -paikka eivät ole tärkeitä, vaan epämääräisillä ilmauksilla luodaan satujen omaa mystistä tunnelmaa ja annetaan lukijalle mahdollisuus mielikuvituksen käyttämiseen. Sadut alkavat fraasilla olipa kerran, vaikkakin fraasin kielellinen muoto vaihtelee hieman. Yhdessäkään sadussa ei tehty yhteenvetoa tapahtumista sadun alussa. Harvinaista on, että sadut päättyisivät ilmaukseen sen pituinen se. Perehdyttämisosiossa tyypillistä on ajanmääreen sijoittaminen ensiksi ja päähenkilön esittely. Tärkeimmäksi elementiksi nousee kehityselementti, joka esiintyy kaikissa episodeissa ja kuljettaa kertomusta eteenpäin. Loppuratkaisun yhteydessä on odotetusti onnellinen loppu.
Tutkimus osoittaa, että kansansatuja on mahdollista tutkia rakennemallin avulla. Kaikki kertomuksen osatekijät löytyvät saduista ja noudattavat samaa esiintymisjärjestystä. Lähdin liikkeelle ajatuksesta, ettei sadun pituudella tai teemalla ole merkitystä kertomusrakenteessa. Tulos osoittaa näin olevan: kertomusosatekijöiden määrä kasvaa, kun sadun pituus kasvaa, mutta muutoin samat osatekijät löytyvät kaikista saduista. Sadun aihepiirillä ei ole lainkaan vaikutusta rakenteeseen, koska kaikki tekijät ovat mukana kaikissa saduissa.
Kansansatujen tapahtuma-aika ja -paikka eivät ole tärkeitä, vaan epämääräisillä ilmauksilla luodaan satujen omaa mystistä tunnelmaa ja annetaan lukijalle mahdollisuus mielikuvituksen käyttämiseen. Sadut alkavat fraasilla olipa kerran, vaikkakin fraasin kielellinen muoto vaihtelee hieman. Yhdessäkään sadussa ei tehty yhteenvetoa tapahtumista sadun alussa. Harvinaista on, että sadut päättyisivät ilmaukseen sen pituinen se. Perehdyttämisosiossa tyypillistä on ajanmääreen sijoittaminen ensiksi ja päähenkilön esittely. Tärkeimmäksi elementiksi nousee kehityselementti, joka esiintyy kaikissa episodeissa ja kuljettaa kertomusta eteenpäin. Loppuratkaisun yhteydessä on odotetusti onnellinen loppu.