Työn muokkaaminen työhyvinvoinnin edistäjänä : Työn tuunaamisen heijastuksia työn imuun

Vaikka työhyvinvoinnin merkitys niin organisaatioiden kuin henkilöstön kannalta tiedostetaan, suomalaisten työhyvinvointi on heikentynyt viime vuosina entisestään. Työpaikoilla lisääntynyt epävarmuus, organisaatioiden toimintaympäristöjen monimutkaistuminen, työvoiman moninaistuminen ja organisaatioiden resurssien rajallisuus nostavat keskiöön sen, mitä kukin meistä voi itse tehdä työhyvinvointinsa eteen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä työn tuunaamisesta ja työn imusta ilmiöinä sekä selvittää, miten työntekijä voi itse vahvistaa työn imuaan työn tuunaamisen keinoin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu työn imua ja työn tuunaamista käsittelevästä kirjallisuudesta. Molemmat ilmiöt nähdään tutkimuksessa työn vaatimusten ja voimavarojen mallista käsin. Työn tuunaamisella tarkoitetaan työntekijän omaehtoista toimintaa, jonka avulla hän pyrkii tekemään työstään itselleen mielekkäämpää ja paremmin soveltuvaa työnsä vaatimuksia ja voimavaroja mukauttamalla. Työn imu nähdään puolestaan myönteisenä ja kokonaisvaltaisena tunne- ja motivaatiotilana, joka koostuu tarmokkuudesta, omistautumisesta ja uppoutumisesta työhön ja jota kokiessaan työntekijä on täynnä intoa ja energiaa. Aiemman tutkimuksen mukaan työn vaatimusten ja voimavarojen välistä tasapainoa optimoimalla voidaan vahvistaa työn imua, mutta tuunaamisen vaikutukset työn imuun eivät ole yksiselitteisiä. Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen menetelmin. Aineisto kerättiin toukokuussa 2024 teemahaastatteluilla, joihin osallistui kuusi eri aloilla työskentelevää, iältään 26–50-vuotiasta työntekijää. Aineisto analysoitiin teorialähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tulosten perusteella voidaan tehdä useita päätelmiä työn tuunaamisen ja työn imun välisestä yhteydestä. Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että työn voimavaratekijät ovat keskeisiä niin työn tuunaamisen kuin työn imun kannalta. Työn tuunaamista helpottaa etenkin korkea työn autonomia, ja työn imun kannalta keskeisinä näyttäytyvät erityisesti itse työtehtävään liittyvät sekä sosiaaliset voimavarat. Myös työn vaatimusten ja voimavarojen välinen tasapaino näyttää olevan merkityksellistä työntekijöiden hyvinvoinnin kannalta, mutta se, miten kukin kokee erilaiset työn piirteet, riippuu lopulta useista tekijöistä. Työn vaatimusten ja voimavarojen muokkaaminen on tutkimuksen perusteella eräs relevantti keino tehdä työarjesta itselleen mieluisampaa, mutta työntekijöiden selviytymiskeinot työn arjessa ovat tätä monipuolisemmat. Käytännössä työn tuunaaminen on usein myös oman suhtautumisen ja työlle annettavien merkitysten muuttamista sekä erilaisten työn voimavarojen, koronapandemian jälkeisessä maailmassa erityisesti työskentelyaikaan ja -paikkaan liittyvien joustojen hyödyntämistä.