Tvåspråkig ridundervisning. En fallstudie om två ridlärares användning av svenska och finska under en ridlektion
Koivula, Kitty (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Tutkimukseni aiheena on kaksikielinen ratsastuksenopetus. Tutkin, miten kaksi eri ratsastuksenopettajaa samasta ratsastuskoulusta käyttävät suomen- ja ruotsinkieltä ratsastustunneilla. Lisäksi tutkin, käyttävätkö opettajat molempia kieliä tasapuolisesti. Analysoin ratsastuksenopettajien sanaston ja äänenkäytön merkitystä ratsastustunneilla. Halusin myös selvittää, vastaavatko ratsastuksenopettajien ohjeet toisiaan molemmilla kielillä ja jos ne eivät vastaa, vaikuttaako tämä oppilaisiin pedagogisesta näkökulmasta. Analysoin aineistoni sekä määrällisesti että laadullisesti.
Aineistoni koostuu kahdesta mp3:lle taltioidusta ratsastustunnista. Ensimmäiselle ratsastustunnille osallistui neljä aikuista oppilasta, joista kahden kanssa ratsastuksenopettaja puhui ruotsia ja kahden kanssa suomea. Toiselle ratsastustunnille osallistui seitsemän junioriratsastajaa, joista kolme puhui ratsastuksenopettajan kanssa ruotsia ja neljä suomea.
Oletin, että oppilaiden ratsastustaito vaikuttaa siihen, jos toinen kielistä hallitsee ratsastustunneilla. Lisäksi oletin, että ratsastuksenopettajat käyttävät aiheeseen liittyvää sanastoa sekä että he korottavat ääntään, kun haluavat saada oppilaiden huomion. En olettanut, että ratsastuksenopettajien ohjeissa olisi kielestä riippuen suuria eroja, jotka vaikuttaisivat oppilaisiin pedagogisesta näkökulmasta.
Tutkimukseni osoitti, että ensimmäisellä ratsastustunnilla ratsastuksenopettaja käytti enemmän ruotsia kuin suomea ja toisella tunnilla ratsastuksenopettaja käytti enemmän suomea kuin ruotsia. Molemmat ratsastuksenopettajat käyttivät suurimmalla osalla tunnista aiheeseen liittyvää sanastoa oppilaiden kanssa. Ensimmäisellä ratsastustunnilla ratsastuksenopettaja ei korottanut ääntään oppilaiden kanssa. Toisella ratsastustunnilla ratsastuksenopettaja korotti ääntään saadakseen oppilaiden huomion. Molemmilla ratsastustunneilla esiintyi puheenvuoroja, jotka eivät vastanneet toisiaan toisella kielellä. Nämä kielelliset erot eivät olleet suuria ja tutkimukseni osoitti, että erot eivät vaikuttaneet negatiivisesti oppilaisiin pedagogisesta näkökulmasta.
Aineistoni koostuu kahdesta mp3:lle taltioidusta ratsastustunnista. Ensimmäiselle ratsastustunnille osallistui neljä aikuista oppilasta, joista kahden kanssa ratsastuksenopettaja puhui ruotsia ja kahden kanssa suomea. Toiselle ratsastustunnille osallistui seitsemän junioriratsastajaa, joista kolme puhui ratsastuksenopettajan kanssa ruotsia ja neljä suomea.
Oletin, että oppilaiden ratsastustaito vaikuttaa siihen, jos toinen kielistä hallitsee ratsastustunneilla. Lisäksi oletin, että ratsastuksenopettajat käyttävät aiheeseen liittyvää sanastoa sekä että he korottavat ääntään, kun haluavat saada oppilaiden huomion. En olettanut, että ratsastuksenopettajien ohjeissa olisi kielestä riippuen suuria eroja, jotka vaikuttaisivat oppilaisiin pedagogisesta näkökulmasta.
Tutkimukseni osoitti, että ensimmäisellä ratsastustunnilla ratsastuksenopettaja käytti enemmän ruotsia kuin suomea ja toisella tunnilla ratsastuksenopettaja käytti enemmän suomea kuin ruotsia. Molemmat ratsastuksenopettajat käyttivät suurimmalla osalla tunnista aiheeseen liittyvää sanastoa oppilaiden kanssa. Ensimmäisellä ratsastustunnilla ratsastuksenopettaja ei korottanut ääntään oppilaiden kanssa. Toisella ratsastustunnilla ratsastuksenopettaja korotti ääntään saadakseen oppilaiden huomion. Molemmilla ratsastustunneilla esiintyi puheenvuoroja, jotka eivät vastanneet toisiaan toisella kielellä. Nämä kielelliset erot eivät olleet suuria ja tutkimukseni osoitti, että erot eivät vaikuttaneet negatiivisesti oppilaisiin pedagogisesta näkökulmasta.