Mechanisms for seeking supplier's compliance with MNCs' sustainability standards : The perspective of ABB in China, India and Mexico

Multi-national corporations (MNCs) are increasingly seeing their suppliers’ practices as part of their sustainability. Therefore, MNCs expect their suppliers to implement sustainable practices. However, many examples of suppliers' violations of sustainable practices depict that MNCs struggle with monitoring the sustainable practices of their suppliers. However, there is no prior understanding of the mechanisms that MNCs use to seek suppliers’ compliance with sustainable practices. Therefore, the purpose of this master’s thesis is to explore mechanisms that an MNC uses to seek the compliance of its emerging market suppliers with socio-environmental sustainability. The conceptual framework of this thesis is developed by reviewing the prior literature as well as World Economic Forum publications on supplier-buyer relationships, sustainability in general, MNCs’ sustainable practices, supplier-sustainable practices in emerging markets, and managing suppliers’ compliance with sustainability based on transaction cost theory (TCT) and social exchange theory (SET). The developed framework consists of six hard mechanisms from TCT (i.e., blockchain, surprise visit, ISO certification, CSR (Corporate Social Responsibility) reporting, penalties, and supplier switching) and three soft mechanisms from SET (i.e., trust, communication, and incentives) which MNCs can use to seek the compliance of their emerging market suppliers with socio-environmental sustainable practices. Based on the analysis of qualitative data collected from ABB about its three suppliers in three different emerging markets (i.e. India, China, and Mexico), results indicate that used mechanisms for seeking supplier’s compliance vary between cases, except with few common mechanisms. Further, four new TCT-based mechanisms (own office, third-party audit, taking equity, and warnings) and one SET-based mechanism (i.e. training) for seeking supplier’s compliance are found. An integrative analytical framework for seeking supplier’s compliance with MNC’s socio-environmental standards is developed based on the findings. It helps MNCs’ managers and policymakers to understand the roles of several hard and soft mechanisms in seeking the compliance of their emerging markets suppliers with sustainable practices.

Kansainväliset suuryritykset (MNC) näkevät enenevissä määrin myös alihankkijoidensa toimet osana pyrkimystään kestävän kehityksen periaatteiden toteutumiseen liiketoiminnassaan. Kestävien toimintatapojen noudattaminen on osa alihankkijoiden velvollisuuksia ostajayritystä kohtaan. Monet esimerkkitapaukset alihankkijoiden kestävän kehityksen periaatteiden toteutumisen laiminlyönnistä näyttävät lisääntyneen tarpeen alihankkijoiden vaatimustenmukaisuuden (compliance) valvonnalle. Alihankkijoiden päivittäisen toiminnan kestävyyden monitorointi ja valvonta on haasteellista, sillä suuryrityksen mekaniikka valvonnan toteuttamiseen on vielä kehitysvaiheessa. Aiemmassa liiketaloustieteellisessä empiirisessä tutkimuksessa ei ole selkeää aineistoa kansainvälisen suuryrityksen käyttämistä mekanismeista kehittyvissä maissa sijaitsevien alihankkijoiden compliance-valvonnan toteuttamiseen. Pro gradu -tutkielman päämääränä on selventää, kuinka kansainvälinen suuryritys voi varmentaa sen alihankkijoiden toimintatapojen kestävyyden ympäristön ja sosiaalisen standardiston valossa kehittyvissä maissa sijaitsevissa tuotantolaitoksissa. Tutkielman konseptuaalinen viitekehys on kehitetty uudelleenarvioimalla aiempaa liiketaloudellista kirjallisuutta sekä kansainvälisen talousfoorumin julkaisuja alihankintasuhteista, kestävyydestä, ja compliance-valvonnasta kehittyvissä talouksissa. Teoreettisen tutkimuksen pohjalta pro gradu -tutkielma esittää kuusi taloustoimikustannuksellista sekä kolme sosiaalisen vaihdon teoriaan perustuvaa valvontamekanismia. Taloustoimikustannukselliset mekanismit ovat lohkoketju, valvontavierailu, ISO sertifikaatti, CSR (Corporate Social Responsibility) raportointi, sanktiointi ja alihankkijan vaihtaminen. Kolme sosiaalisen vaihdon mekanismia ovat luottamus, kommunikaatio ja kannustinmekanismi. Empiirisessä tutki-muksessa kerättiin kvalitatiivista dataa kolmelta ABB:n alihankintajohtajalta, kolmesta eri kehittyvästä maasta (Kiina, Intia ja Meksiko). Mekanismien käytössä on vaihtelevuutta. Data-analyysin innoittamana uuteen viitekehykseen on deduktiivisesti sisällytetty neljä uutta taloustoimikustannuksellista mekanismia (valvontayksikkö, ulkoinen auditointi, omistus-osuuden kasvattaminen ja seuraamusvaroitus). Myös alihankkijakoulutus lisättiin sosiaalisen vaihdon teorian mekanismina. Uusi integroitu konseptuaalinen viitekehys on kehitetty tutkimustulosten pohjalta. Tutkimuksen tulokset auttavat suuryrityksen päättäjiä ymmärtämään compliance-valvontamekanismien roolin kehittyvien talouksien alihankkijoiden kestävyysstandardien toteutumisen varmistamisessa.