Kehityskeskustelut tulosjohtamisen välineenä: Tarkastelussa Vaasan kaupungin henkilöstö
Koivisto, Hannele (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Kuntapalvelujen tuloksellisuuteen vaikuttaa merkittävästi, minkälainen henkilöstö palveluja tuottaa. Tuloksellisuuden tavoittelussa korostuukin henkilöstöjohtaminen, jonka keskeisenä keinona ovat kehityskeskustelut. Kehityskeskustelut ovat henkilöstöjohtamisen keskeinen keino, jonka avulla esimiehet pyrkivät luomaan edellytyksiä organisaation tuloksellisuudelle.
Tutkielman tavoitteena on kartoittaa, miten kehityskeskustelut tukeva tulosjohtamisen toteutusta Vaasan kaupungissa. Tutkielmassa selvitettiin kehityskeskustelujen menestyksellistä hyödyntämistä kunnallisen organisaation tulosjohtamisen välineenä. Lisäksi tarkasteltiin, mitä tämä edellyttää henkilökohtaisten tavoitteiden, osaamisen kehittämisen, työmotivaation edistämisen, työsuoritusten arvioinnin sekä keskinäisten odotusten selkiyttämisen osalta sekä miten kyseiset ulottuvuudet toteutuvat kehityskeskusteluissa. Tutkielmassa selvitettiin myös, millaisia kehittämistarpeita Vaasan kaupungin kehityskeskusteluissa esiintyy.
Tulosjohtaminen on organisaation toiminta-ajatukseen ja arvoihin perustuva ajattelutapa ja toimintafilosofia. Sen tarkoituksena on ylläpitää ja parantaa organisaatioiden tuloksellisuutta luomalla tasapaino asioiden ja ihmisten johtamisen välille. Tuloksellinen johtaminen edellyttää henkilöstön johtamista, jonka keskeisenä keinona ovat kehityskeskustelut. Kehityskeskustelut tukevat tulosjohtamisen toteutusta tavoitteiden asettamisen, osaamisen kehittämisen, työmotivaation edistämisen, työsuorituksen arvioinnin sekä odotusten selkiyttämisen avulla.
Tutkielma on laadullinen, ja se nojaa aineiston käsittelytapansa perusteella fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen. Tutkimusaineisto koostui Vaasan kaupungin kahdeksasta esimiehestä ja kahdeksasta työntekijästä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka suoritettiin helmi-maaliskuussa 2006. Litteroitu aineisto analysoitiin käyttäen menetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkielma osoitti, että kehityskeskusteluissa asetetaan työntekijälle tavoitteita. Sen sijaan tulosmittareista käydään keskustelua vain hyvin harvoissa yksiköissä. Kehityskeskustelut edistävät työntekijän osaamista, mutta organisaatio visio ei vaikuttanut vaadittavaan osaamiseen. Kehityskeskustelujen koettiin edistävän työntekijöiden motivaatiota. Merkittäviksi motivaatiota edistäviksi tekijöiksi nousivat esimiehen ja työntekijän välinen dialogisuus sekä tukeva johtamisote. Kehityskeskusteluissa käsitellään menneen kauden työsuorituksia, mutta ennalta määriteltyjen tulosmittareiden hyödyntäminen arvioinnissa on satunnaista. Kehityskeskustelut selkiyttävät esimiehen ja työntekijän välisiä odotuksia.
Vaasan kaupunki hyödyntää kehityskeskusteluja tulosjohtamisen välineenä kohtalaisen hyvin. Kehityskeskustelujen aihealueet liittyvät voimakkaasti tulosjohtamisen keskeisiin painoalueisiin. Esimiesten näkemykset olivat kauttaaltaan optimistisempia kuin työntekijöiden. Lisäksi kehityskeskustelujen ulottuvuudet olivat varsin löyhässä suhteessa toisiinsa. Avaintekijänä kehittämistyössä voisi toimia strategia-ajattelun vahvistaminen esimiestyössä.
Tutkielman tavoitteena on kartoittaa, miten kehityskeskustelut tukeva tulosjohtamisen toteutusta Vaasan kaupungissa. Tutkielmassa selvitettiin kehityskeskustelujen menestyksellistä hyödyntämistä kunnallisen organisaation tulosjohtamisen välineenä. Lisäksi tarkasteltiin, mitä tämä edellyttää henkilökohtaisten tavoitteiden, osaamisen kehittämisen, työmotivaation edistämisen, työsuoritusten arvioinnin sekä keskinäisten odotusten selkiyttämisen osalta sekä miten kyseiset ulottuvuudet toteutuvat kehityskeskusteluissa. Tutkielmassa selvitettiin myös, millaisia kehittämistarpeita Vaasan kaupungin kehityskeskusteluissa esiintyy.
Tulosjohtaminen on organisaation toiminta-ajatukseen ja arvoihin perustuva ajattelutapa ja toimintafilosofia. Sen tarkoituksena on ylläpitää ja parantaa organisaatioiden tuloksellisuutta luomalla tasapaino asioiden ja ihmisten johtamisen välille. Tuloksellinen johtaminen edellyttää henkilöstön johtamista, jonka keskeisenä keinona ovat kehityskeskustelut. Kehityskeskustelut tukevat tulosjohtamisen toteutusta tavoitteiden asettamisen, osaamisen kehittämisen, työmotivaation edistämisen, työsuorituksen arvioinnin sekä odotusten selkiyttämisen avulla.
Tutkielma on laadullinen, ja se nojaa aineiston käsittelytapansa perusteella fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimusperinteeseen. Tutkimusaineisto koostui Vaasan kaupungin kahdeksasta esimiehestä ja kahdeksasta työntekijästä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja, jotka suoritettiin helmi-maaliskuussa 2006. Litteroitu aineisto analysoitiin käyttäen menetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tutkielma osoitti, että kehityskeskusteluissa asetetaan työntekijälle tavoitteita. Sen sijaan tulosmittareista käydään keskustelua vain hyvin harvoissa yksiköissä. Kehityskeskustelut edistävät työntekijän osaamista, mutta organisaatio visio ei vaikuttanut vaadittavaan osaamiseen. Kehityskeskustelujen koettiin edistävän työntekijöiden motivaatiota. Merkittäviksi motivaatiota edistäviksi tekijöiksi nousivat esimiehen ja työntekijän välinen dialogisuus sekä tukeva johtamisote. Kehityskeskusteluissa käsitellään menneen kauden työsuorituksia, mutta ennalta määriteltyjen tulosmittareiden hyödyntäminen arvioinnissa on satunnaista. Kehityskeskustelut selkiyttävät esimiehen ja työntekijän välisiä odotuksia.
Vaasan kaupunki hyödyntää kehityskeskusteluja tulosjohtamisen välineenä kohtalaisen hyvin. Kehityskeskustelujen aihealueet liittyvät voimakkaasti tulosjohtamisen keskeisiin painoalueisiin. Esimiesten näkemykset olivat kauttaaltaan optimistisempia kuin työntekijöiden. Lisäksi kehityskeskustelujen ulottuvuudet olivat varsin löyhässä suhteessa toisiinsa. Avaintekijänä kehittämistyössä voisi toimia strategia-ajattelun vahvistaminen esimiestyössä.