Aineeton pääoma ja työn tuottavuus Suomessa : Toimialakohtainen paneeliaineisto vuosilta 2000–2018
Vainionpää, Hanne (2024-05-20)
20.05.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033804
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052033804
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan aineettoman pääoman vaikutuksia työn tuottavuuden kasvuun Suomessa vuosina 2000–2018. Tutkielman empiirisen osuuden aineisto on laadittu yhdistämällä Nace Rev 2. -toimialaluokituksen mukaisesti aggregoitu Horisontti 2020 GLOBALINTO -projektin ja 7. puiteohjelman Innodrive-projektin mikroaineisto sekä Tilastokeskuksen StatFin-tietokannasta otettu työn tuottavuuskasvu eli arvonlisäys per työtunti vuosina 2000–2018. Aineetonta pääomaa mallinnetaan toimialojen tieto- ja viestintätekniikka- (ICT), organisaatio- (OC) ja tutkimus- ja kehityspääoman (T&K) avulla. Työntekijäkohtaista arvonlisää mallinnetaan logaritmitransformaatiolla kiinteiden vaikutusten regressiomallin avulla. Selittävinä tekijöinä toimivat aineeton pääoma, työntekijöiden määrä, maahanmuuttajatyöntekijöiden määrä sekä työntekijöiden keskimääräiset koulutusvuodet inhimillisen pääoman kuvaajana.
Työikäisen väestön vähenemisen havaitaan heikentävän talouskasvua Suomessa. Näin ollen työn tuottavuuden parantaminen aineettomilla investoinneilla nähdään yhä merkittävämmässä roolissa yhteiskunnan kestävyyttä tarkasteltaessa. Suomen rakenteellisten haasteiden, kuten talouden rakennemuutoksen, työikäisen väestön vähenemisen, kohtaanto-ongelman ja työvoiman osaamistarpeiden muutosten on havaittu vaikeuttavan työn tuottavuuskasvua. Työn tuottavuutta ja aineettomia pääomia pitkän aikavälin kasvun lähteinä voidaan tarkastella endogeenisen kasvuteorian mallissa. Uusklassiseen kasvuteoriaan perustuva työn tuottavuuskasvun empiirinen tarkastelu toteutetaan usein kasvulaskennan avulla. Myöhemmin kehitetyissä talousteoreettisissa malleissa teknologinen kehitys mallinnetaan endogeenisena tekijänä. Tässä tutkielmassa aineetonta pääomaa ja työn tuottavuutta tarkastellaan endogeenisen kasvuteorian mallilla. Teknologista kehitystä voidaan edistää T&K-toiminnalla, muilla aineettomilla pääomilla sekä investoinneilla uuteen teknologiaan ja sitä täydentäviin tuotantopanoksiin. Aineettoman pääoman investointien nähdään kasvattavan myös muiden toimialojen tuottavuutta sen luomien heijastusvaikutusten ansiosta. Erityisesti ICT:n tuottamia heijastusvaikutuksia pidetään yhtenä merkittävimmistä tekijöistä sen skaalautuvuuden ansiosta.
Regressioiden estimaattien havaitaan viittaavaan siihen, että erityisesti tieto- ja viestintätekniikalla on merkittävä ja välitön vaikutus toimialojen keskimääräiseen työntekijäkohtaiseen arvonlisään vuosina 2000–2018. Lisäksi organisaatiopääoman nähdään vaikuttavan positiivisesti työntekijäkohtaiseen arvonlisään pidemmällä aikavälillä, mutta vaihtelu on hyvin suurta toimialojen välillä. Tutkimus- ja kehityspääoman ei havaita viittaavan tuottavuuden kasvuun lyhyellä aikavälillä. Maahanmuuttajien osuus työntekijöistä nähdään tuottavuutta alentavana tekijänä, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena. Havaintoa voidaan selittää heikon talouskasvun ja samaan aikaan lisääntyneen maahanmuuton käänteisellä syy-seuraus-suhteella.
Työikäisen väestön vähenemisen havaitaan heikentävän talouskasvua Suomessa. Näin ollen työn tuottavuuden parantaminen aineettomilla investoinneilla nähdään yhä merkittävämmässä roolissa yhteiskunnan kestävyyttä tarkasteltaessa. Suomen rakenteellisten haasteiden, kuten talouden rakennemuutoksen, työikäisen väestön vähenemisen, kohtaanto-ongelman ja työvoiman osaamistarpeiden muutosten on havaittu vaikeuttavan työn tuottavuuskasvua. Työn tuottavuutta ja aineettomia pääomia pitkän aikavälin kasvun lähteinä voidaan tarkastella endogeenisen kasvuteorian mallissa. Uusklassiseen kasvuteoriaan perustuva työn tuottavuuskasvun empiirinen tarkastelu toteutetaan usein kasvulaskennan avulla. Myöhemmin kehitetyissä talousteoreettisissa malleissa teknologinen kehitys mallinnetaan endogeenisena tekijänä. Tässä tutkielmassa aineetonta pääomaa ja työn tuottavuutta tarkastellaan endogeenisen kasvuteorian mallilla. Teknologista kehitystä voidaan edistää T&K-toiminnalla, muilla aineettomilla pääomilla sekä investoinneilla uuteen teknologiaan ja sitä täydentäviin tuotantopanoksiin. Aineettoman pääoman investointien nähdään kasvattavan myös muiden toimialojen tuottavuutta sen luomien heijastusvaikutusten ansiosta. Erityisesti ICT:n tuottamia heijastusvaikutuksia pidetään yhtenä merkittävimmistä tekijöistä sen skaalautuvuuden ansiosta.
Regressioiden estimaattien havaitaan viittaavaan siihen, että erityisesti tieto- ja viestintätekniikalla on merkittävä ja välitön vaikutus toimialojen keskimääräiseen työntekijäkohtaiseen arvonlisään vuosina 2000–2018. Lisäksi organisaatiopääoman nähdään vaikuttavan positiivisesti työntekijäkohtaiseen arvonlisään pidemmällä aikavälillä, mutta vaihtelu on hyvin suurta toimialojen välillä. Tutkimus- ja kehityspääoman ei havaita viittaavan tuottavuuden kasvuun lyhyellä aikavälillä. Maahanmuuttajien osuus työntekijöistä nähdään tuottavuutta alentavana tekijänä, kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena. Havaintoa voidaan selittää heikon talouskasvun ja samaan aikaan lisääntyneen maahanmuuton käänteisellä syy-seuraus-suhteella.