Measuring the Effectiveness of Anti-Corruption Agencies
Dahlroos, Amanda Helmiina (2024-05-28)
28.05.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052839672
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024052839672
Tiivistelmä
Korruptio on monimutkainen ongelma, joka vahingoittaa ja luo haasteita kaikissa muodoissaan. Tutkimuksen motivaationa toimi korruption torjunnan tehostaminen ja sitä vastaan työskente-levien organisaatioiden suorituskyvyn kehittämisen tutkiminen. Näiden organisaatioiden tehok-kuus vaikuttaa osaltaan siihen, kuinka tehokkaasti korruptiota voidaan ehkäistä, havaita ja mah-dollisesti rangaista. Korruptiota vastaan työskentelee useita organisaatioita, kuten tässä tutkiel-massa käsiteltävät korruptionvastaiset virastot (anti-corruption agency). Tässä tutkielmassa näistä virastoista käytetään lyhennettä ACA. Kuten muillekin vastaaville organisaatioille, ACA:ille tehokkuus ja hyvä suorituskyky ovat tärkeässä roolissa korruption vastaisessa, haastavassa työssä. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella ACA:iden suorituskykyä sekä samalla täyt-tää tutkimusaukkoa, joka havaittiin ACA:iden suorituskyvyn mittaamisen suhteen. Tutkimusta ohjanneet tutkimuskysymykset keskittyvät niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat ACA:iden suoritus-kykyyn sekä siihen, miten ACA:iden suorituskykyä voitaisiin mitata ja mahdollisesti parantaa.
ACA:iden suorituskyvyn mittaamista tutkittiin kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastattelui-den kautta. Kvalitatiivisen, eli laadullisen tutkimusmenetelmän, katsottiin soveltuvan hyvin tut-kimuksen tarkoitukseen, joka oli saada syvällisempi ymmärrys ACA:iden suorituskyvystä ja sen mittaamisesta. Kirjallisuuskatsauksen avulla lukijalle haluttiin luoda perustason ymmärrys kor-ruptiosta sekä sen luomasta ympäristöstä ja haasteista, sillä korruption ymmärtäminen on tär-keää ACA:iden toiminnan ja suorituskyvyn mahdollisuuksien ja haasteiden ymmärtämiselle. Asi-antuntijahaastatteluiden tavoitteena oli luoda kattava käsitys ACA:iden suorituskyvystä ja sei-koista, jotka vaikuttavat siihen. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joiden tukena käytettiin ennalta laadittua kysymysrunkoa, joka sisälsi kahdeksan kysymystä ACA:iden suoritus-kyvyn mittaamiseen liittyen.
Asiantuntijahaastatteluita ja jo olemassa olevaa kirjallisuutta pohjana käyttämällä voidaan to-deta, että ACA:iden suorituskyvyn mittaaminen ei ole yksinkertainen tai helppo tehtävä. ACA:t kohtaavat usein suuria odotuksia, mutta niiden käytössä olevat resurssit voivat olla riittämättö-mät täyttämään näitä vaatimuksia. Lisäksi suuret odotukset voivat vaikuttaa siihen, millainen kuva ACA:ista muodostuu, ja resurssien puutteellisuus voi edelleen vaikeuttaa niiden suoriutu-mista ja suorituskyvyn mittaamista. Resurssipula on julkisissa organisaatioissa yleistä ja tässä tutkimuksessa etenkin resursseihin liittyvät haasteet nousivat esiin. Suorituskyvyn mittaamiselle on olemassa olevassa kirjallisuudessa havaittu useita positiivisia vaikutuksia, mutta haastatte-luissa nousi esiin kysymys siitä, keskitytäänkö ACA:iden tapauksessa suorituskykyyn liikaa ja an-netaanko ACA:ille aitoa mahdollisuutta menestyä. Yleisesti ACA:iden suorituskykyyn vaikutta-vina tekijöinä havaittiin mm. luottamus ja vapaus. Vaikka monia ACA:iden suorituskykyyn vai-kuttavia yhteisiä tekijöitä löydettiin, hieman yllättäen, toimintatapojen tai ohjeiden luominen ACA:iden suorituskyvyn mittaamiselle osoittautui tutkimuksen aikana haastavaksi. Tämän taus-talla vaikuttaa mm. näiden organisaatioiden erilaiset tehtävät, toimintaympäristöt ja yleisesti niiden ainutlaatuisuus.
Koska ACA:ille yhteisten suorituskyvyn mittaamisen ohjeiden luominen nähtiin haastavana, voi-daan päätellä, että paras lähestymistapa mittaamiseen on yksilöllistää mittaaminen vastaamaan juuri kyseisen ACA:n tarpeita ja mahdollisuuksia. ACA:t kokevat paljon ulkopuolista painetta ja myös tämän vuoksi niiden olisi tärkeää mitata suoriutumistaan itsensä vuoksi. Tämä tutkimus tarjoaa pohjaa tulevaisuuden tutkimukselle korruptionvastaisten virastojen suorituskyvyn mit-taamiselle. Tutkimuksen haastatteluiden pienen osallistujamäärän vuoksi olisi tulevaisuudessa mielenkiintoista nähdä, olisiko tutkimus yleistettävissä laajemmalla haastattelumäärällä tai eri tutkimusmenetelmällä. Lisäksi tulevaisuudessa voitaisiin paneutua siihen voisiko ACA:iden suo-rituskyvyn mittaamiselle kehittää tarkempia raameja, sillä tässä tutkimuksessa ACA:iden uniikki luonne havaittiin rajoittavana tekijänä ohjeiden yleistämiselle. Myös ACA:ille asetetut todella korkeat odotukset tarjoavat pohjaa tulevaisuuden tutkimukselle. Olisi mielenkiintoista tutkia, onko näillä odotuksilla vaikutusta ACA:iden suorituskykyyn.
ACA:iden suorituskyvyn mittaamista tutkittiin kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastattelui-den kautta. Kvalitatiivisen, eli laadullisen tutkimusmenetelmän, katsottiin soveltuvan hyvin tut-kimuksen tarkoitukseen, joka oli saada syvällisempi ymmärrys ACA:iden suorituskyvystä ja sen mittaamisesta. Kirjallisuuskatsauksen avulla lukijalle haluttiin luoda perustason ymmärrys kor-ruptiosta sekä sen luomasta ympäristöstä ja haasteista, sillä korruption ymmärtäminen on tär-keää ACA:iden toiminnan ja suorituskyvyn mahdollisuuksien ja haasteiden ymmärtämiselle. Asi-antuntijahaastatteluiden tavoitteena oli luoda kattava käsitys ACA:iden suorituskyvystä ja sei-koista, jotka vaikuttavat siihen. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joiden tukena käytettiin ennalta laadittua kysymysrunkoa, joka sisälsi kahdeksan kysymystä ACA:iden suoritus-kyvyn mittaamiseen liittyen.
Asiantuntijahaastatteluita ja jo olemassa olevaa kirjallisuutta pohjana käyttämällä voidaan to-deta, että ACA:iden suorituskyvyn mittaaminen ei ole yksinkertainen tai helppo tehtävä. ACA:t kohtaavat usein suuria odotuksia, mutta niiden käytössä olevat resurssit voivat olla riittämättö-mät täyttämään näitä vaatimuksia. Lisäksi suuret odotukset voivat vaikuttaa siihen, millainen kuva ACA:ista muodostuu, ja resurssien puutteellisuus voi edelleen vaikeuttaa niiden suoriutu-mista ja suorituskyvyn mittaamista. Resurssipula on julkisissa organisaatioissa yleistä ja tässä tutkimuksessa etenkin resursseihin liittyvät haasteet nousivat esiin. Suorituskyvyn mittaamiselle on olemassa olevassa kirjallisuudessa havaittu useita positiivisia vaikutuksia, mutta haastatte-luissa nousi esiin kysymys siitä, keskitytäänkö ACA:iden tapauksessa suorituskykyyn liikaa ja an-netaanko ACA:ille aitoa mahdollisuutta menestyä. Yleisesti ACA:iden suorituskykyyn vaikutta-vina tekijöinä havaittiin mm. luottamus ja vapaus. Vaikka monia ACA:iden suorituskykyyn vai-kuttavia yhteisiä tekijöitä löydettiin, hieman yllättäen, toimintatapojen tai ohjeiden luominen ACA:iden suorituskyvyn mittaamiselle osoittautui tutkimuksen aikana haastavaksi. Tämän taus-talla vaikuttaa mm. näiden organisaatioiden erilaiset tehtävät, toimintaympäristöt ja yleisesti niiden ainutlaatuisuus.
Koska ACA:ille yhteisten suorituskyvyn mittaamisen ohjeiden luominen nähtiin haastavana, voi-daan päätellä, että paras lähestymistapa mittaamiseen on yksilöllistää mittaaminen vastaamaan juuri kyseisen ACA:n tarpeita ja mahdollisuuksia. ACA:t kokevat paljon ulkopuolista painetta ja myös tämän vuoksi niiden olisi tärkeää mitata suoriutumistaan itsensä vuoksi. Tämä tutkimus tarjoaa pohjaa tulevaisuuden tutkimukselle korruptionvastaisten virastojen suorituskyvyn mit-taamiselle. Tutkimuksen haastatteluiden pienen osallistujamäärän vuoksi olisi tulevaisuudessa mielenkiintoista nähdä, olisiko tutkimus yleistettävissä laajemmalla haastattelumäärällä tai eri tutkimusmenetelmällä. Lisäksi tulevaisuudessa voitaisiin paneutua siihen voisiko ACA:iden suo-rituskyvyn mittaamiselle kehittää tarkempia raameja, sillä tässä tutkimuksessa ACA:iden uniikki luonne havaittiin rajoittavana tekijänä ohjeiden yleistämiselle. Myös ACA:ille asetetut todella korkeat odotukset tarjoavat pohjaa tulevaisuuden tutkimukselle. Olisi mielenkiintoista tutkia, onko näillä odotuksilla vaikutusta ACA:iden suorituskykyyn.