Sääntelyn vaikutukset pankkien toimintaan : Tutkimus sääntelyn vaikutuksista pankkien vakavaraisuuteen ja kannattavuuteen
Tohijärvi, Sauli (2024-05-02)
Tohijärvi, Sauli
02.05.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050225103
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050225103
Tiivistelmä
Rahoitusjärjestelmän ja siinä toimivien rahoituksenvälittäjien kehityksen on todettu edistävän yleistä taloudellista kasvua ja viime kädessä hyvinvointia. Rahoituksenvälittäjät, pankit etupäässä, edistävät säästöjen kasautumista, informaation jakamista ja yritysten kasvua ohjaamalla varoja ylijäämäisiltä talouden sektoreilta alijäämäisille. Toimivan rahoitus- ja pankkisektorin on tunnistettu tehostavan reaalista kasvua lisäämällä säästämistä ja varojen tehokasta kohdentumista sitä tarvitseviin investointeihin. Vuosien aikana koetut lukuisat taloudelliset kriisit ja vahva empiirinen tutkimusnäyttö vahvistavat toimivan pankkisektorin merkitystä taloudelliselle kasvulle ja kehitykselle sekä korostavat tarvetta sen asianmukaiselle sääntelylle. Maiden, jotka sisällyttävät sääntelyn osaksi kansallista lainsäädäntöään, on todettu edistävän rahoitussektorin vakautta ja siten myös taloudellista kasvua. Sääntelyn kehittämisen ja implementoinnin myötä on kuitenkin herännyt kysymyksiä siitä, miten nämä rahoitussektoria ja sen toimijoita rajoittavat toimenpiteet ja sääntelykehykset vaikuttavat pankkien toimintaan.
Tämän tutkielman tavoitteena on syventyä sääntelyyn ja sen moninaisiin sekä ristiriitaisiin vaikutuksiin pankkitoiminnassa. Tutkielman keskeisenä kysymyksenä on selvittää, miksi sääntelyä toteutetaan, mitkä ovat sääntelyn tärkeimmät keinot ja miten nämä keinot vaikuttavat pankkien toimintaan. Sääntelyn vaikutuksia pankkien toimintaan pyritään analysoimaan tarkastelemalla kahta keskeistä pankkien toimintaa mittaavaa muuttujaa: vakavaraisuutta ja kannattavuutta. Näitä muuttujia tutkimuksessa havainnollistetaan pankkien z-scorella ja koko pääoman keskimääräisellä tuotolla (ROAA). Tutkielmassa seurataan näiden muuttujien kehitystä 3193 eurooppalaisessa pankissa vuosina 2000–2023.
Empiiriset havainnot osoittavat, että eurooppalaisten pankkien vakavaraisuus z-scorella mitattuna on parantunut tarkasteluperiodilla. Vakavaraisuuden kehitykseen tarkasteluperiodilla on vaikuttanut moni tekijä, joista sääntely toimii yhtenä. Kannattavuuden suhteen kehitys on ollut myös positiivista, mutta ei niin merkittävissä määrin. Tutkimuksen datan rajoittuvuuden myötä regressioanalyysit käsittelevät pankkien toimintaa suhteellisen laveasti, eivätkä analyyseihin valikoidut muuttujat ole riittävän kohdistettuja toteamaan sääntelyn tarkkaa vaikutusta, jonka takia analyysi keskittyy enemmänkin seuraamaan vakavaraisuuden ja kannattavuuden kehitystä valitulla aikaperiodilla.
Suhteessa aikaisempaan kirjallisuuteen tutkielma pyrkii yksinkertaisesta tarjoamaan lisää näkökulmia ja näyttöä sekä vahvistamaan aiempia empiiriä tutkimuksia omilla havainnoilla. Sääntelyn vaikutuksia tutkivaa akateemista kirjallisuutta on paljon eikä yksimielistä konsensusta optimaalisesta sääntelykokonaisuudesta tai toimivimmista sääntelykeinoista ole, eikä tutkimus pyri tällaista kaiken kattavaa ratkaisua tarjoamaan.
Tämän tutkielman tavoitteena on syventyä sääntelyyn ja sen moninaisiin sekä ristiriitaisiin vaikutuksiin pankkitoiminnassa. Tutkielman keskeisenä kysymyksenä on selvittää, miksi sääntelyä toteutetaan, mitkä ovat sääntelyn tärkeimmät keinot ja miten nämä keinot vaikuttavat pankkien toimintaan. Sääntelyn vaikutuksia pankkien toimintaan pyritään analysoimaan tarkastelemalla kahta keskeistä pankkien toimintaa mittaavaa muuttujaa: vakavaraisuutta ja kannattavuutta. Näitä muuttujia tutkimuksessa havainnollistetaan pankkien z-scorella ja koko pääoman keskimääräisellä tuotolla (ROAA). Tutkielmassa seurataan näiden muuttujien kehitystä 3193 eurooppalaisessa pankissa vuosina 2000–2023.
Empiiriset havainnot osoittavat, että eurooppalaisten pankkien vakavaraisuus z-scorella mitattuna on parantunut tarkasteluperiodilla. Vakavaraisuuden kehitykseen tarkasteluperiodilla on vaikuttanut moni tekijä, joista sääntely toimii yhtenä. Kannattavuuden suhteen kehitys on ollut myös positiivista, mutta ei niin merkittävissä määrin. Tutkimuksen datan rajoittuvuuden myötä regressioanalyysit käsittelevät pankkien toimintaa suhteellisen laveasti, eivätkä analyyseihin valikoidut muuttujat ole riittävän kohdistettuja toteamaan sääntelyn tarkkaa vaikutusta, jonka takia analyysi keskittyy enemmänkin seuraamaan vakavaraisuuden ja kannattavuuden kehitystä valitulla aikaperiodilla.
Suhteessa aikaisempaan kirjallisuuteen tutkielma pyrkii yksinkertaisesta tarjoamaan lisää näkökulmia ja näyttöä sekä vahvistamaan aiempia empiiriä tutkimuksia omilla havainnoilla. Sääntelyn vaikutuksia tutkivaa akateemista kirjallisuutta on paljon eikä yksimielistä konsensusta optimaalisesta sääntelykokonaisuudesta tai toimivimmista sääntelykeinoista ole, eikä tutkimus pyri tällaista kaiken kattavaa ratkaisua tarjoamaan.