Johdon ympäristölaskentatoimi suurissa suomalaisissa teollisuussektorin pörssiyrityksissä: vastuullisuusraporttien sisällönanalyysi

Abstract

Vastuullisuus on yhä keskeisempi tekijä yritysten liiketoiminnalle. Muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvien huolten kasvaessa suuryritysten aiheuttamiin päästöihin sekä niiden tekemiin valintoihin kiinnitetään aiempaa tarkemmin huomiota useiden sidosryhmien, kuten kuluttajien ja rahoittajien toimesta. Myös lukuisat eri tahot, kuten Euroopan Unioni ja valtiot pyrkivät tukemaan yritysten kiertotaloutta tukevia toimintamalleja. Vastikään voimaan tullut EU:n kestävyysdirektiivi CSRD tulee velvoittamaan merkittävästi laajemman joukon yrityksiä raportoimaan kestävyydestään. Lukumäärän lisääntyessä myös sisällölliset raportointivelvoitteet tiukentuvat, sisältäen vaatimuksia ympäristöllisiin, sosiaalisiin ja hallinnollisiin osa-alueisiin liittyen.

Vaikka ympäristökustannusten rooli osana perinteisiä laskentatoimen menetelmiä on vähäinen, ovat yritykset alkaneet hyödyntää ympäristölaskentatoimea yhä laajemmin. Tarkastellessa yritysten ympäristöllisiä haasteita sekä niihin liittyviä mahdollisuuksia, tarjoaa sekä taloudellisen että ympäristöllisen tiedon yhteen kokoava johdon ympäristölaskentatoimi yrityksille hyödyllistä päätöksentekoa tukevaa informaatiota.

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää johdon ympäristölaskentatoimen soveltamista suurissa suomalaisissa teollisuusalojen pörssiyrityksissä. Tutkielman teoreettisessa osassa käsitellään yhteiskuntavastuun ja vastuullisuusraportoinnin kehitystä sekä sitä, mitä keinoja johdon ympäristölaskentatoimi tarjoaa yrityksille. Tarkoituksena on kasvattaa lukijan ymmärrystä siitä, miksi vastuullisuus ja erityisesti sen ympäristölliset näkökulmat ovat yrityksille yhä olennaisempia aiheita sekä millaisella tasolla suuret suomalaiset teollisuusalojen yritykset raportoivat ympäristöasioistaan.

Tämä tutkielma on laadullinen sisällönanalyysi, ja sen pääasiallinen aineisto koostuu 19 kohdeyrityksen vastuullisuusraportista. Aineistona käytetään lisäksi yritysten vuosiraportteja ja tilinpäätöstietoja, joista analysoidaan muun muassa yritysten ympäristökustannusten, fyysisen ympäristöinformaation ja elinkaariarviointien raportointia sekä ympäristösuorituskykymittareiden käyttöä.

Tutkielmassa havaittiin, että raportoinnin perusteella johdon ympäristölaskentatoimen soveltaminen perustuu yrityksissä pitkälti fyysiseen ympäristöinformaatioon, kun taas ympäristökustannusten erittelyn voidaan nähdä olevan vähäistä. Sama lähtökohta korostuu myös ympäristöön liittyvien avainsuorituskykymittareiden käytössä. Aiemman tutkimustiedon ja tutkielman havaintojen perusteella tehtyjen johtopäätösten mukaan yritysten olisi kannattavaa kehittää rahallisen ympäristöinformaation tunnistamista, jaottelua ja analysointia.