Ulkomaisten suorien investointien vaikutus talouskasvuun
Tervola, Kaisa (2024)
Tervola, Kaisa
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050627167
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050627167
Tiivistelmä
Ulkomaisia suoria investointeja ja talouskasvua käsittelevät tutkimukset eivät ole yksimielisiä näiden kahden tekijän välisestä suhteesta. Useissa tutkimuksissa ulkomaisilla suorilla investoinneilla on nähty olevan keskeinen rooli teknologisen tason, uusien työpaikkojen ja talouskasvun synnyttämisessä. Toisaalta investoinneilla on havaittu olevan myös kielteisiä vaikutuksia kohdemaan talouteen, jolloin kasvuvaikutus voi olla negatiivinen. Osa tutkimuksista ei puolestaan ole löytänyt minkäänlaista yhteyttä näiden kahden tekijän väliltä.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää ulkomaisten suorien investointien yhteyttä talouskasvuun Pohjoismaissa ja Baltiassa, millainen vaikutus on ja miten se eroaa kahden maaryhmän välillä. Aihetta tutkitaan huomioimalla myös muita kasvun osatekijöitä, joiden kautta investoinnit voivat vaikuttaa kohdemaan talouskasvuun. Ulkomaisten suorien investointien lisäksi selittävinä muuttujina käytetään kiinteän pääoman bruttomuodostusta, korkeakoulutettujen osuutta työikäisestä väestöstä, kaupan avoimuutta, vuoden takaisia ulkomaisia investointeja sekä investointi ja koulutus -muuttujien yhteisvaikutusta. Kaikilla selittävillä muuttujilla on aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella havaittu olevan vaikutus talouskasvuun. Tutkielmassa käytetään paneeliaineistoa, joka sisältää havaintoja vuosilta 2005–2020. Analyysi toteutetaan neljällä regressiomallilla tutkimalla ensin maaryhmiä yhdessä ja tämän jälkeen Pohjoismaita ja Baltian maita erikseen.
Tuloksissa ulkomaisilla suorilla investoinneilla havaitaan olevan positiivinen vaikutus bruttokansantuotteen kasvuun Pohjoismaiden ja Baltian alueella. Vuoden takaisten investointien vaikutus bruttokansantuotteen kasvuun puolestaan on negatiivinen. Kun maaryhmiä tarkastellaan erikseen, ulkomaisilla suorilla investoinneilla on positiivinen yhteys bruttokansantuotteen kasvuun Baltiassa. Ulkomaisten investointien ohella Baltian talouskasvua lisäävät myös pääoma ja kaupan avoimuus. Pohjoismaiden osalta ulkomaisten suorien investointien yhteys kasvuun on epäselvempi, sillä tulokset tukevat vaikutusta vain osittain. Tulosten mukaan kaupan avoimuudella on ulkomaisia suoria investointeja merkittävämpi vaikutus talouskasvuun Pohjoismaissa.
Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää ulkomaisten suorien investointien yhteyttä talouskasvuun Pohjoismaissa ja Baltiassa, millainen vaikutus on ja miten se eroaa kahden maaryhmän välillä. Aihetta tutkitaan huomioimalla myös muita kasvun osatekijöitä, joiden kautta investoinnit voivat vaikuttaa kohdemaan talouskasvuun. Ulkomaisten suorien investointien lisäksi selittävinä muuttujina käytetään kiinteän pääoman bruttomuodostusta, korkeakoulutettujen osuutta työikäisestä väestöstä, kaupan avoimuutta, vuoden takaisia ulkomaisia investointeja sekä investointi ja koulutus -muuttujien yhteisvaikutusta. Kaikilla selittävillä muuttujilla on aikaisemman tutkimuskirjallisuuden perusteella havaittu olevan vaikutus talouskasvuun. Tutkielmassa käytetään paneeliaineistoa, joka sisältää havaintoja vuosilta 2005–2020. Analyysi toteutetaan neljällä regressiomallilla tutkimalla ensin maaryhmiä yhdessä ja tämän jälkeen Pohjoismaita ja Baltian maita erikseen.
Tuloksissa ulkomaisilla suorilla investoinneilla havaitaan olevan positiivinen vaikutus bruttokansantuotteen kasvuun Pohjoismaiden ja Baltian alueella. Vuoden takaisten investointien vaikutus bruttokansantuotteen kasvuun puolestaan on negatiivinen. Kun maaryhmiä tarkastellaan erikseen, ulkomaisilla suorilla investoinneilla on positiivinen yhteys bruttokansantuotteen kasvuun Baltiassa. Ulkomaisten investointien ohella Baltian talouskasvua lisäävät myös pääoma ja kaupan avoimuus. Pohjoismaiden osalta ulkomaisten suorien investointien yhteys kasvuun on epäselvempi, sillä tulokset tukevat vaikutusta vain osittain. Tulosten mukaan kaupan avoimuudella on ulkomaisia suoria investointeja merkittävämpi vaikutus talouskasvuun Pohjoismaissa.