Kasvudiskurssin moniäänisyys vuosikertomusten strategiapuheessa
Saarela, Maaret (2024-05-16)
Saarela, Maaret
16.05.2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631297
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051631297
Tiivistelmä
Kasvusta puhutaan paljon yhteiskunnallisella ja yrityselämän tasolla. Julkisessa keskustelussa yritysten kasvu yhdistyy talouskasvuun ja kasvun taloudellinen näkökulma korostuu. Kasvua pidetään yhteiskunnallisesti tärkeänä ja yrityksillä nähdään sen luomisessa keskeinen rooli. Yrityksiltä odotetaan kasvua ja niiden menestystä mitataan kasvulla. Erityisesti pk-yrityksiin kohdistuu kasvuodotuksia.
Kasvututkimus painottuu taloudelliseen kasvuun ja kasvutekijöihin, vaikka yritysten kasvun monimutkaisuus ja prosessimaisuus on tunnistettu. Kasvupuhetta, jonka luontainen ympäristö on strategian viestintä, on tutkittu yritysnäkökulmasta vain niukasti. Toisaalta strategiatutkimuksessa on ehdotettu tutkimuksen laajentamista yrityksen sisältä sen strategiaviestintään. Tähän tutkimusaukkoon tämä pro gradu -tutkielma vastaa tarkoituksenaan tuoda esiin kasvudiskurssin moniäänisyyttä yritysten näkökulmasta. Diskurssilla, joka on yksi tutkimuksen keskeisistä käsitteistä, tarkoitetaan jokseenkin vakiintunutta kielenkäytön tapaa. Muita tutkimuksen käsitteitä ovat moniäänisyys, joka tarkoittaa useiden diskurssien kirjoa samassa kielenkäytön tilanteessa, sekä konteksti, joka kuvaa kielenkäytön tilannesidonnaisuutta ja sen eri tasoja. Tutkimuksessa kasvudiskurssin konteksti on pk-yritysten vuosikertomusten strategiapuhe, joka tulkinnassa laajenee kohti laajempaa kasvukeskustelua. Tutkimuskysymykset millaisia kasvun diskursseja rakentuu ja miten ne rakentuvat suhteessa toisiinsa auttavat lisäämään ymmärrystä kasvuilmiöstä.
Tutkimuksen lähestymistapa pohjautuu diskurssintutkimukseen ja oletukseen, että kielenkäyttö on sosiaalista ja rakentaa todellisuutta. Teoriaa ammennetaan kontekstin osalta strategiapuheen tutkimuksesta ja tutkittavan ilmiön osalta kasvukirjallisuudesta. Tutkimuksen päättelylogiikka on abduktiivinen, joten teorian rooli on tukea tulkintaa. Menetelmänä on analyyttisesti suuntautunut diskurssianalyysi, jonka apuna hyödynnetään korpuslingvistiikkaohjelmistoa. Analyysin aineistona ovat First North -pörssilistan 15:n kasvuhakuisen pk-yrityksen vuosikertomusten vapaamuotoiset osiot vuodelta 2022.
Tutkimuksen tuloksena kuvaillaan 12 erilaista kasvun diskurssia, jotka rakentuvat vuosikertomuksissa. Vahvoina ja enimmäkseen muiden diskurssien tukemana korostuvat laaja-alainen kasvun asenne sekä vahvasanainen loputtomasti jatkuva kasvu. Heikkoa ristiriitaa yhtenäiseen kasvupuheeseen tuovat kasvun vaatima markkinoiden tuki ja kasvun väliaikaiset negatiiviset vaikutukset yrityksen kannattavuuteen.
Kokonaisuutena vuosikertomusten kasvudiskurssissa korostuu kasvu oletusarvona ja moniäänisyys on kasvun laaja-alaisuuden vivahteita. Vuosikertomusten kasvudiskurssissa tilaa kasvun muille merkityksille on vain vähän. Sijoittajaviestintänä vuosikertomusten kasvun diskursseja käytetään vaikutelman hallinnan keinona antamaan positiivinen vaikutelman yrityksestä, joka on kyvykäs vahvaan ja jatkuvaan kasvuun.
Kasvututkimus painottuu taloudelliseen kasvuun ja kasvutekijöihin, vaikka yritysten kasvun monimutkaisuus ja prosessimaisuus on tunnistettu. Kasvupuhetta, jonka luontainen ympäristö on strategian viestintä, on tutkittu yritysnäkökulmasta vain niukasti. Toisaalta strategiatutkimuksessa on ehdotettu tutkimuksen laajentamista yrityksen sisältä sen strategiaviestintään. Tähän tutkimusaukkoon tämä pro gradu -tutkielma vastaa tarkoituksenaan tuoda esiin kasvudiskurssin moniäänisyyttä yritysten näkökulmasta. Diskurssilla, joka on yksi tutkimuksen keskeisistä käsitteistä, tarkoitetaan jokseenkin vakiintunutta kielenkäytön tapaa. Muita tutkimuksen käsitteitä ovat moniäänisyys, joka tarkoittaa useiden diskurssien kirjoa samassa kielenkäytön tilanteessa, sekä konteksti, joka kuvaa kielenkäytön tilannesidonnaisuutta ja sen eri tasoja. Tutkimuksessa kasvudiskurssin konteksti on pk-yritysten vuosikertomusten strategiapuhe, joka tulkinnassa laajenee kohti laajempaa kasvukeskustelua. Tutkimuskysymykset millaisia kasvun diskursseja rakentuu ja miten ne rakentuvat suhteessa toisiinsa auttavat lisäämään ymmärrystä kasvuilmiöstä.
Tutkimuksen lähestymistapa pohjautuu diskurssintutkimukseen ja oletukseen, että kielenkäyttö on sosiaalista ja rakentaa todellisuutta. Teoriaa ammennetaan kontekstin osalta strategiapuheen tutkimuksesta ja tutkittavan ilmiön osalta kasvukirjallisuudesta. Tutkimuksen päättelylogiikka on abduktiivinen, joten teorian rooli on tukea tulkintaa. Menetelmänä on analyyttisesti suuntautunut diskurssianalyysi, jonka apuna hyödynnetään korpuslingvistiikkaohjelmistoa. Analyysin aineistona ovat First North -pörssilistan 15:n kasvuhakuisen pk-yrityksen vuosikertomusten vapaamuotoiset osiot vuodelta 2022.
Tutkimuksen tuloksena kuvaillaan 12 erilaista kasvun diskurssia, jotka rakentuvat vuosikertomuksissa. Vahvoina ja enimmäkseen muiden diskurssien tukemana korostuvat laaja-alainen kasvun asenne sekä vahvasanainen loputtomasti jatkuva kasvu. Heikkoa ristiriitaa yhtenäiseen kasvupuheeseen tuovat kasvun vaatima markkinoiden tuki ja kasvun väliaikaiset negatiiviset vaikutukset yrityksen kannattavuuteen.
Kokonaisuutena vuosikertomusten kasvudiskurssissa korostuu kasvu oletusarvona ja moniäänisyys on kasvun laaja-alaisuuden vivahteita. Vuosikertomusten kasvudiskurssissa tilaa kasvun muille merkityksille on vain vähän. Sijoittajaviestintänä vuosikertomusten kasvun diskursseja käytetään vaikutelman hallinnan keinona antamaan positiivinen vaikutelman yrityksestä, joka on kyvykäs vahvaan ja jatkuvaan kasvuun.