Expatriates' subjective well-being in hostile environments

Abstract

Traveling for business has increased significantly during last two decades. Due to this phe-nomenon of globalization, the utilization of expatriates has also increased worldwide. Ex-patriates have various kinds of work assignments around the globe, thereby potentially facing locations possessing certain risks and threats, more commonly referred as hostili-ties. In these hostile locations, the well-being aspect is in essence, as it brings out new dimensions and challenges the expatriate, and the organization must consider.

Expatriate well-being, management, selection, repatriation, and other human resource management functions have been studied in the past. The role of well-being, in particular expatriates’ ability to the new host country, or the ability to cope with the new environ-ment are well-studied topics in literature. However, research of expatriate’s subjective well-being, in a hostile environment context remains rather limited.

This study aims to provide understanding to expatriate well-being. This is done by focusing on expatriates whose international assignment’s location was in a hostile environment. Thereby, the study presents key findings of prior literature of expatriation, well-being, and hostile environments. From the literature review, a Job Demands-Resources model was implemented. According to the model, job demands increase risk of burnout and negative outcomes of occupational well-being. The job resources decrease risk of burnout, increase work engagement and lead to positive outcomes. In order to explore the phenomena of subjective well-being, semi-structured interviews with seven Finnish expatriates were conducted. The dimension of hostility varied amongst the participants, from infrastruc-ture-related risks to man-made threats. This allowed the study to discuss the influence of hostile environment to well-being from a multifaceted viewpoint. The findings of the study disclose key job demands and resources the participants felt influenced their well-being. These demands are for example fear and threat of violence, and pressures faced. Main resources the participants described were social relationships, individual character-istics, and recreational activities.

The findings align with previous research of managing expatriates in hostile environments. In conclusion, the study enhances knowledge and understanding of how expatriates in hostile environments perceive their subjective well-being from job demands-resources point of view. The study topic from prior research is very limited. The basis created by the study allows for future research to increase knowledge, enhance well-being and human resource procedures, practices, and guidelines.

Liikematkustaminen ja pidemmät ulkomaankomennukset ovat globalisaation myötä lisään-tyneet merkittävästi viime vuosikymmenien saatossa. Ekspatriaateilla on erilaisia työtehtä-viä ympäri maailmaa, jonka seurauksena erilaisten riskitekijöiden sekä uhkien kohtaaminen voi olla mahdollista. Uhkaavassa ympäristössä työskentely muodostaa ekspatriaattien hy-vinvoinnille erityisiä haasteita, jotka niin ulkomaankomennusta tarjoavan organisaation sekä itse ekspatriaatin on keskeistä ottaa huomioon. Ekspatriaattien hyvinvointia, johta-mista, valikointia, jaksamista, sopeutumista, kotiinpaluuta ja muita henkilöstöjohtamiseen liittyviä toimintoja on tutkittu aikaisemmin kiitettävissä määrin. Riskikohteissa työskente-levien ekspatriaattien subjektiiviseen hyvinvointiin liittyvä tutkimuskirjallisuus on kuiten-kin vähäistä.

Tämä tutkielma pyrkii laajentamaan ymmärrystä ekspatriaattien hyvinvoinnista keskittymäl-lä riskialueilla työskennelleisiin suomalaisiin ekspatriaatteihin laadullisesta, subjektiivisia kokemuksia analysoivasta näkökulmasta. Tutkielmassa esitetään aihealueen tutkimuskirjal-lisuuden keskeisimmät teoriat ja löydökset, joista merkittävämpänä teoreettisen viiteke-hyksen muodostava työn vaatimukset ja voimavarat -teoria. Teoriamallin mukaan työn vaa-timukset lisäävät työuupumuksen sekä kielteisten lopputulemien riskiä työarjessa. Työn voimavarat puolestaan vähentävät työuupumuksen riskiä, lisäävät työn imua sekä johtavat myönteisiin lopputulemiin. Tutkielma on luonteeltaan laadullinen ja siinä analysoidaan seitsemän suomalaisen ekspatriaatin puolistrukturoituja haastatteluja. Tutkielman tekijän järjestämien haastattelujen pohjalta kerättyjä havaintoja analysoidaan ja verrataan aiem-paan tutkimuskirjallisuuteen. Tulosten mukaan jokaisella haastateltavalla oli riskitekijöitä kohdemaassa, esimerkiksi infrastruktuuriin liittyvien riskien tai ihmisen muodostamien uhkien muodossa. Tämä edesauttoi ymmärtämään riskialueen vaikutusta hyvinvointiin mo-nesta eri näkökulmasta. Tutkielman löydökset kertovat työn vaatimuksien ja voimavarojen vaikutuksista haastateltavien hyvinvointiin. Edellä mainittuja vaatimuksia olivat esimerkiksi väkivallan uhka, pelko, sekä työhön liittyvät paineet. Tärkeimpiä voimavaroja olivat haasta-teltavien mukaan puolestaan sosiaaliset suhteet, yksilön omat luonteenomaiset piirteet sekä vapaa-ajan aktiviteetit.

Tutkielman löydökset ovat linjassa aikaisemman tutkimuskirjallisuuden kanssa ekspatriaattien hyvinvoinnista riskialueilla. Johtopäätöksenä voidaan pitää tutkielman ekspatriaattien hyvinvointiin liittyvän tiedon lisäämistä, sekä ymmärrystä kuinka subjektiivinen hyvinvointi näkyy työn voimavarojen ja vaatimuksien näkökulmasta. Samankaltaisia tutkimuksia on vähän. Lähtökohtana tutkielmalla on auttaa tulevaa aihealueen tutkimusta tuottamalla uutta tietoa, jonka avulla hyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen prosesseja on mahdollista kehittää pidemmälle. Tutkielman tulokset auttavat yhdessä muun tutkimuskirjallisuuden kanssa ymmärtämään ekspatriaatteihin kohdistuvien uhkien vaikutusta hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sekä pohtimaan toimia kielteisten vaikutusten minimoimiseksi.