Episteeminen hallinta lainvalmistelussa : Sidosryhmälausuntojen analyysi lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskevassa lainsäädäntöesityksessä
Lehtinen, Siiri (2024-05)
Lehtinen, Siiri
05 / 2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732203
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051732203
Tiivistelmä
Apteekkiuudistus on puhuttanut Suomessa jo vuosia. Myös tämän tutkielman kirjoittamisen aikaan, keväällä 2024, keskustelu apteekkiuudistuksesta oli kiivasta. Uudistusaikeet ovat saaneet kerta toisensa jälkeen vahvaa vastustusta apteekkialalta. Tästä heräsi kysymys siitä, miten uudistuksia vastustetaan ja millaisilla argumenteilla tätä keskustelua käydään. Tutkimuksen kohteeksi valikoitui edellisellä hallituskaudella toteutettu lääkehuollon kustannustehokkuuden parantamista koskeva lainsäädäntöesitys, joka herätti myös apteekkialan vastustusta. Tämän tutkielman tavoitteena oli pyrkiä selvittämään, miten näissä lausunnoissa apteekkitoimiala ja muut sidosryhmät pyrkivät vaikuttamaan niitä koskeviin muutoksiin, millaisilla argumenteilla vaikuttamistyötä tehdään ja millaisia episteemisen hallinnan narratiiveja argumentonnista on muodostettavissa.
Jotta voidaan ymmärtää poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamista, tulee ymmärtää päätöksenteon taustalla vaikuttavia ihanteita ja prosesseja. Tietoon perustuvaa ja rationaalista päätöksentekoa pidetään länsimaisen lainvalmistelun ihanteina, vaikka ne toimivat harvoin käytännössä; poliittisten päätösten tekeminen ei ole systemaattista ja kaikkeen tiedonmuodostukseen liittyy subjektiivisuutta. Myös sidosryhmien näkökulmien huomioiminen on haastavaa, sillä niiden lausunnoissa tarjotaan tietoa päätöksenteon tueksi, mutta myös ajetaan sidosryhmien edunvalvontanäkökulmia. Parempi ymmärrys sidosryhmien vaikuttamisesta poliittiseen päätöksentekoon voisikin lisätä tietoperustaisuuden toteutumista lainvalmistelussa. Yksi keino ymmärtää sidosryhmien vaikuttamista on episteeminen hallinta, jonka avulla voidaan tunnistaa ja ymmärtää paremmin niitä keinoja, joiden avulla toimijat pyrkivät vaikuttamaan yhteisesti jaettuihin käsityksiin ja vakuuttamaan muut oikeasta tai tarpeellisesta toimintatavasta. Episteemisessä hallinnassa toimijat tekevät episteemistä työtä kolmessa ulottuvuudessa: tunnistetussa todellisuudessa, toimijoissa ja identifikaatiossa sekä normeissa ja ideaaleissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja narratiivisen aineiston ryhmittelyn keinoin. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että lausunnoista oli tunnistettavissa kaikkia kolmea episteemisen hallinnan ulottuvuutta ja ulottuvuudet olivat monesti toisiinsa kietoutuneita. Episteemisen hallinnan narratiiveiksi muodostuivat apteekkialan narratiivi, yhteisen edun narratiivi sekä viranomaistoimintaa kritisoiva narratiivi. Apteekkialan narratiivissa korostui tunnistetun todellisuuden ulottuvuus, yhteisen edun narratiivissa toimijoiden ja identifikaation ulottuvuus ja viranomaistoimintaa kritisoivassa narratiivissa normien ja ideaalien ulottuvuus.
Jotta voidaan ymmärtää poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamista, tulee ymmärtää päätöksenteon taustalla vaikuttavia ihanteita ja prosesseja. Tietoon perustuvaa ja rationaalista päätöksentekoa pidetään länsimaisen lainvalmistelun ihanteina, vaikka ne toimivat harvoin käytännössä; poliittisten päätösten tekeminen ei ole systemaattista ja kaikkeen tiedonmuodostukseen liittyy subjektiivisuutta. Myös sidosryhmien näkökulmien huomioiminen on haastavaa, sillä niiden lausunnoissa tarjotaan tietoa päätöksenteon tueksi, mutta myös ajetaan sidosryhmien edunvalvontanäkökulmia. Parempi ymmärrys sidosryhmien vaikuttamisesta poliittiseen päätöksentekoon voisikin lisätä tietoperustaisuuden toteutumista lainvalmistelussa. Yksi keino ymmärtää sidosryhmien vaikuttamista on episteeminen hallinta, jonka avulla voidaan tunnistaa ja ymmärtää paremmin niitä keinoja, joiden avulla toimijat pyrkivät vaikuttamaan yhteisesti jaettuihin käsityksiin ja vakuuttamaan muut oikeasta tai tarpeellisesta toimintatavasta. Episteemisessä hallinnassa toimijat tekevät episteemistä työtä kolmessa ulottuvuudessa: tunnistetussa todellisuudessa, toimijoissa ja identifikaatiossa sekä normeissa ja ideaaleissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena teoriaohjaavan sisällönanalyysin ja narratiivisen aineiston ryhmittelyn keinoin. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että lausunnoista oli tunnistettavissa kaikkia kolmea episteemisen hallinnan ulottuvuutta ja ulottuvuudet olivat monesti toisiinsa kietoutuneita. Episteemisen hallinnan narratiiveiksi muodostuivat apteekkialan narratiivi, yhteisen edun narratiivi sekä viranomaistoimintaa kritisoiva narratiivi. Apteekkialan narratiivissa korostui tunnistetun todellisuuden ulottuvuus, yhteisen edun narratiivissa toimijoiden ja identifikaation ulottuvuus ja viranomaistoimintaa kritisoivassa narratiivissa normien ja ideaalien ulottuvuus.