Yhdenvertaisuusperiaate julkishallinnon sähköisissä asiointipalveluissa haavoittuvien väestöryhmien kannalta
Ylisalo, Samuli (2024)
Ylisalo, Samuli
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051029127
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024051029127
Tiivistelmä
Julkishallintoa koskeva kasvava sääntelyn määrä ilmentää palvelujensa digitalisoitumisen vaikuttavan kansalaisten oikeuksiin. Useat julkishallinnon palvelut on digitalisoitu, mikä edellyttää hallinnon asiakkaita käyttämään sähköistä asiointipalvelua asioidakseen viranomaisessa. Tähän vaikuttaa se, mihin väestöryhmään tai väestöryhmiin he kuuluvat. Väestöryhmistä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten lasten, ikääntyneiden ja vammaisten, yhdenvertaisuus on otettava huomioon muihin sähköisten asiointipalvelujen käyttäjäryhmiin nähden Suomen perustuslain (731/1999) yhdenvertaisuussäännöksen ja myös hallintolain (434/2003) yhdenvertaisuuden oikeusperiaatteen nojalla.
Tämä oikeusdogmaattinen tutkielma käsittelee sitä, mitä vaatimuksia perustuslain ja hallintolain mukainen yhdenvertaisuusperiaate asettaa julkishallinnon sähköisille asiointipalveluille haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien kannalta. Tutkielmassa määritellään perustuslain yhdenvertaisuusperiaate ja hallintolain hyvän hallinnon periaatteisiin sisältyvä yhdenvertaisuusperiaate sekä haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan julkishallinnon sähköisiä asiointipalveluja ja niihin liittyviä osakokonaisuuksia, kuten käyttöliittymää, sähköistä allekirjoitusta, sähköistä tunnistamista ja tietoturvallisuutta, sekä niille asetettuja lakisääteisiä vaatimuksia hallinnon asiakkaan kannalta.
Perustuslain ja hallintolain ohella muita tutkielmassa tarkasteltavia säädöksiä ovat muun muassa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019), laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003), yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) ja kielilaki (423/2000). Kansallisen sääntelyn lisäksi myös Euroopan unionin ja kansainvälisen sääntelyn, kuten Yhdistyneiden kansakuntien vammaisyleissopimuksen (27/2016), osalta on asetettu vaatimuksia yhdenvertaisuuden toteutumiselle julkishallinnon sähköisissä asiointipalveluissa haavoittuvassa asemassa olevien kannalta.
Tutkimuksen tuloksena perustuslain ja hallintolain mukainen yhdenvertaisuusperiaate asettaa julkishallinnon sähköisille asiointipalveluille erityisesti saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja kielellisiin oikeuksiin liittyviä vaatimuksia yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi haavoittuvassa asemassa oleville. Nämä vaatimukset ilmenevät esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisten aisteja koskevien rajoitteiden sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oikeuksien huomioon ottamisessa lailla erikseen määritellyissä tilanteissa. Useat laillisuusvalvojan ratkaisut kuvaavat sitä, että sähköistä asiointia koskevista viranomaisten riittämättömistä valmiuksista on aiheutunut ongelmia hallinnon asiakkaille.
Tämä oikeusdogmaattinen tutkielma käsittelee sitä, mitä vaatimuksia perustuslain ja hallintolain mukainen yhdenvertaisuusperiaate asettaa julkishallinnon sähköisille asiointipalveluille haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien kannalta. Tutkielmassa määritellään perustuslain yhdenvertaisuusperiaate ja hallintolain hyvän hallinnon periaatteisiin sisältyvä yhdenvertaisuusperiaate sekä haavoittuvassa asemassa olevat väestöryhmät. Tämän lisäksi tutkielmassa tarkastellaan julkishallinnon sähköisiä asiointipalveluja ja niihin liittyviä osakokonaisuuksia, kuten käyttöliittymää, sähköistä allekirjoitusta, sähköistä tunnistamista ja tietoturvallisuutta, sekä niille asetettuja lakisääteisiä vaatimuksia hallinnon asiakkaan kannalta.
Perustuslain ja hallintolain ohella muita tutkielmassa tarkasteltavia säädöksiä ovat muun muassa laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019), laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003), yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) ja kielilaki (423/2000). Kansallisen sääntelyn lisäksi myös Euroopan unionin ja kansainvälisen sääntelyn, kuten Yhdistyneiden kansakuntien vammaisyleissopimuksen (27/2016), osalta on asetettu vaatimuksia yhdenvertaisuuden toteutumiselle julkishallinnon sähköisissä asiointipalveluissa haavoittuvassa asemassa olevien kannalta.
Tutkimuksen tuloksena perustuslain ja hallintolain mukainen yhdenvertaisuusperiaate asettaa julkishallinnon sähköisille asiointipalveluille erityisesti saavutettavuuteen, esteettömyyteen ja kielellisiin oikeuksiin liittyviä vaatimuksia yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi haavoittuvassa asemassa oleville. Nämä vaatimukset ilmenevät esimerkiksi näkö- ja kuulovammaisten aisteja koskevien rajoitteiden sekä muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oikeuksien huomioon ottamisessa lailla erikseen määritellyissä tilanteissa. Useat laillisuusvalvojan ratkaisut kuvaavat sitä, että sähköistä asiointia koskevista viranomaisten riittämättömistä valmiuksista on aiheutunut ongelmia hallinnon asiakkaille.