“Jokaisella työpäivälläsi on merkitys” : Työnantajakuvan rakentuminen työpaikkailmoituksissa
Lassila, Aino (2024-05-01)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050225176
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024050225176
Tiivistelmä
Työmarkkinoilla vallitsee asiantuntijapula, joka yltää nyt jokaiselle alalle. Osaajapulan myötä työantajat joutuvat kilpailemaan lahjakkaista tekijöistä. Työnantajat rakentavat eduista koostuvaa työnantajakuvaa erilaisilla viestinnän keinoilla, joista yhtenä tärkeimmistä on työpaikkailmoitus. Uuden sukupolven työntekijät arvostavat työpaikassaan taloudellisten etujen lisäksi myös työpaikan tarjoamia aineettomia etuja.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yritykset rakentavat työnantajakuvaa viestinnän alan asiantuntijoiden työpaikkailmoituksissa. Tutkimusta tarkennetaan kahdella tutkimuskysymyksellä: millaisia työantajakuvaa vahvistavia teemoja ilmoituksista ilmenee ja miten työantajakuvaa vahvistetaan retorisin keinoin. Tutkimuksen aineisto koostuu 16 eri yrityksen kirjallisesta työpaikkailmoituksesta. Aineiston ilmoitukset jakautuvat tasaisesti sekä julkishallinnollisiin organisaatioihin että yksityisen sektorin yrityksiin. Tutkimuksen menetelmänä toimii teemoittelu sekä retorinen analyysi. Teemoittelussa aineistosta havaitut työantajakuvaa tukevat teemat jaotellaan psykologisiin, taloudellisiin ja toiminnallisiin teemoihin. Retorinen analyysi tehdään Jokisen (2016) tunnistamien retoristen keinojen pohjalta.
Tutkimus osoittaa, että työpaikkailmoituksissa ilmenee viisi eri työnantajakuvaan vaikuttavaa teemaa. Huomattavin työnantajakuvaan vaikuttava teema on työtehtävien esittely, jota vahvistetaan tarinallistamisen ja listauksen keinoin. Tämä vahvistaa työantajakuvan toiminnallista puolta. Toisen toiminnallisia etuja esiintuovana teemana on tehtävän vaativien edellytyksien esittely, jota vahvistetaan puhuttelun, tosiasiapuheen sekä metaforien ja ääri-ilmaisujen keinoin. Taloudellisia etuja työpaikkailmoituksessa ilmennetään aineellisten henkilöstöetujen teemalla. Teemaassa käytettyjä retorisia keinoja ovat numeerinen määrällistäminen sekä me-retoriikka. Psykologisia etuja työpaikkailmoituksissa vahvistaa aineettomien etujen ja merkityksellisyyden teema. Tätä teemaa vahvistetaan konsensuksella ja asinatuntijalausunnolla vakuuttamalla, omista intresseistä etäännyttämällä ja puhujakategorialla oikeuttamalla. Viimeinen tunnistettu teema on psykologisia etuja esittelevä arvojen teema, jota vahvistetaan sekä me-retoriikalla että puhujakategorialla oikeuttamalla.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten yritykset rakentavat työnantajakuvaa viestinnän alan asiantuntijoiden työpaikkailmoituksissa. Tutkimusta tarkennetaan kahdella tutkimuskysymyksellä: millaisia työantajakuvaa vahvistavia teemoja ilmoituksista ilmenee ja miten työantajakuvaa vahvistetaan retorisin keinoin. Tutkimuksen aineisto koostuu 16 eri yrityksen kirjallisesta työpaikkailmoituksesta. Aineiston ilmoitukset jakautuvat tasaisesti sekä julkishallinnollisiin organisaatioihin että yksityisen sektorin yrityksiin. Tutkimuksen menetelmänä toimii teemoittelu sekä retorinen analyysi. Teemoittelussa aineistosta havaitut työantajakuvaa tukevat teemat jaotellaan psykologisiin, taloudellisiin ja toiminnallisiin teemoihin. Retorinen analyysi tehdään Jokisen (2016) tunnistamien retoristen keinojen pohjalta.
Tutkimus osoittaa, että työpaikkailmoituksissa ilmenee viisi eri työnantajakuvaan vaikuttavaa teemaa. Huomattavin työnantajakuvaan vaikuttava teema on työtehtävien esittely, jota vahvistetaan tarinallistamisen ja listauksen keinoin. Tämä vahvistaa työantajakuvan toiminnallista puolta. Toisen toiminnallisia etuja esiintuovana teemana on tehtävän vaativien edellytyksien esittely, jota vahvistetaan puhuttelun, tosiasiapuheen sekä metaforien ja ääri-ilmaisujen keinoin. Taloudellisia etuja työpaikkailmoituksessa ilmennetään aineellisten henkilöstöetujen teemalla. Teemaassa käytettyjä retorisia keinoja ovat numeerinen määrällistäminen sekä me-retoriikka. Psykologisia etuja työpaikkailmoituksissa vahvistaa aineettomien etujen ja merkityksellisyyden teema. Tätä teemaa vahvistetaan konsensuksella ja asinatuntijalausunnolla vakuuttamalla, omista intresseistä etäännyttämällä ja puhujakategorialla oikeuttamalla. Viimeinen tunnistettu teema on psykologisia etuja esittelevä arvojen teema, jota vahvistetaan sekä me-retoriikalla että puhujakategorialla oikeuttamalla.