Makrovakauspolitiikka ja kotitalouksien velkaantuminen : Tarkastelussa Suomi ja Ruotsi

Maailmanlaajuisen finanssikriisin jälkeen makrovakauspolitiikan merkitys huomattiin ja ymmärrettiin, että uusi politiikkakehikko rahoitusjärjestelmien riskien hallitsemiseksi on tarpeen. Sen takia rahoitusvakauden ylläpitäminen lisättiin osaksi rahapolitiikkaa ja makrovakausvälineiden käyttö aloitettiin ympäri maailmaa. Koska makrovakauspolitiikan päätavoite on rahoitusvakauden ylläpitäminen, on sen tarkoituksena estää talouskriisien syntyminen ja vaimentaa niitä. Makrovakausvälineet voidaan jakaa kahteen kategoriaan: tarjontaperusteisiin, jotka vaikuttavat rahoituslaitoksiin sekä kysyntäperusteisiin, jotka kohdistuvat lainanottajiin. Välineet ovat moniulotteisia ja niitä käyttämällä oikea-aikaisesti voidaan vaikuttaa talouden eri tilanteisiin. Tutkimusten perusteella makrovakauspolitiikan toimenpiteet näyttävät hillitsevän järjestelmäriskin todennäköisyyttä sekä rahoitusjärjestelmän epävakautta ja ovat tarpeellisia suhdanteiden ääritilanteissa. Kotitalouksien historiallisen korkeaksi noussut velkaantuminen yhdessä asuntomarkkinoiden kuumentumisen kanssa ovat aiheuttaneet makrovakaudellisen riskin sekä Suomessa että Ruotsissa. Makrovakausvälineitä käyttämällä voidaan tukea velkaantumisen ja asuntomarkkinoiden tasaantumista. Vertailevassa analyysissä havaitaan, että Ruotsin asuntomarkkinat ja talous sekä kotitalouksien velkaantuminen, säästäminen ja kulutus ovat Suomeen verrattuna eri tasoilla. Ylikuumentuneet asuntomarkkinat ovat Ruotsissa makrovakaudellinen uhka yhdessä kotitalouksien velkaantumisen kanssa. Tämä tulos ei ole linjassa Svenssonin (2019) tutkimuksen tuloksen kanssa, jonka perusteella kotitalouksien velkaantuminen ja asuntojen hintojen nousu eivät aiheuta makrovakaudellista riskiä. Tämän tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että makrovakauspolitiikalla on mahdollista hillitä kotitalouksien velkaantumista. Jotta tämä on mahdollista, on välineiden käyttö tehtävä oikea- aikaisesti ja niitä on lisättävä tukemaan velkaantumisen estämistä. Analyysin pohjalta voidaan ehdottaa velkakaton lisäämistä kysyntäperusteiseksi välineeksi Suomeen ja Ruotsiin täydentämään jo käytössä olevaa lainakattoa.