Materiaalivirtamurroksen ja Suupohjan kuljetuskäytävän potentiaali

Abstract

Globaalit materiaalivirrat ovat murroksessa ja toimitusketjujen kilpailukykytekijät muuttumassa. Materiaalivirtojen ja energiamurroksen ohella kuljetuskustannuksiin ja -reitteihin vaikuttaa esimerkiksi komponenttipula. Materiaalivirtamurroksen ja Suupohjan kuljetuskäytävän potentiaali -hankkeen yleistavoitteena oli Etelä-Pohjanmaan kaupan ja teollisuuden kilpailukyvyn turvaaminen. Keinona nähtiin materiaalivirtamurroksen mahdollisuuksien tunnistaminen ja niiden jalostaminen liiketoiminnaksi. Hankkeen keskiössä olivat globaalien kriisien – varsinkin koronan ja viimeisimpänä Ukrainan sodan – ja kehityskulkujen aiheuttamat muutokset materiaalivirroissa ja toimitusketjuissa sekä näiden muutosten jäljittäminen, esiintuominen ja potentiaalin kartoittaminen.

Hanke kohdentui Suupohjan kuljetuskäytävään ja erityisesti 113 kilometriä pitkän, Seinäjoelta Kaskisten satamaan ulottuvan Suupohjan radan hyödyntämiseen ja mahdollisuuksiin. Huonokuntoisen radan liikennöinti on ollut viime vuosina lopetusuhan alla useaan otteeseen. Rata vaatisi mittavan peruskorjauksen, mutta pienten liikennemäärien takia sille ei ole nähty perusteluja. Viime vuosina kuljetusmäärät ovat kasvaneet, eikä rataa luokitella enää vähäliikenteiseksi. Radan heikko kunto ja epävarmuus sen tulevaisuudesta vaikeuttavat kuitenkin kuljetusten määrän kasvua, joka taas olisi keskeinen edellytys radan peruskorjaamiselle.

Hanke koostui neljästä työpaketista. Ensimmäisessä kartoitettiin Etelä-Pohjanmaan ja erityisesti Suupohjan kuljetuskäytävän materiaalivirtojen nykytila ja selvitettiin radan potentiaalia kuljetuksiin. Tarkastelussa olivat muun muassa Kaskisten sataman vienti- ja tuontitilastot ja sataman takamaa-alueen kuljetuspotentiaali, Suupohjan radan varren yritykset sekä länsirannikolle suunniteltujen tehdasinvestointien logistiset tarpeet. Tällä hetkellä Suupohjan radalla kulkee vain puuta, merkittävin potentiaali taas löytyy länsirannikon mahdollisista tehdasinvestoinneista.

Toisessa työpaketissa vertailtiin Suupohjan radan ja sille vaihtoehtoisen kuljetuskäytävän, radan rinnalla kulkevan Kantatie 67:n, kannattavuutta eri liikennemääräskenaarioissa. Vertailun näkökulma oli yhteiskunnallinen, ja se tehtiin rataan ja tiehen kohdistuvien investointien kautta. Kustannusvertailua tehtiin perusparannus-, ylläpito-, päästö- ja onnettomuuskustannusten sekä julkisen talouden näkökulmasta.

Kolmannessa työpaketissa selvitettiin Suupohjan ratakäytävän toimijoiden eli sataman, maantie- ja rautatieliikenteen sekä yritysten osalta digitalisaation nykytila. Tarkastelussa havaittiin, että yrityksen koolla, henkilöstömäärällä ja liikevaihdolla on vahva positiivinen korrelaatio digitalisaation valmiustasoon ja kypsyysasteeseen. Sekä suuret että pienet yritykset voivat edistää digitalisaatiota, mutta ne kohtaavat erilaisia haasteita ja mahdollisuuksia. Tärkeintä on tunnistaa omat vahvuudet ja heikkoudet ja rakentaa strategia, joka sopii yrityksen kokoon ja toimialaan.

Neljännessä työpaketissa luotiin toimintolaskennan periaatteilla kustannusmalli rautatien ja maantien tavaraliikenteelle. Mallin avulla voidaan arvioida kuljetuspalvelun kustannuksia sekä ostajan että operaattorin näkökulmasta, ja se mahdollistaa tavaraliikenteen yhteysvälikohtaisten kustannusten sekä liikennemäärien ennustamisen, mikäli vuotuiset kuljetustarpeet ovat tiedossa. Mallia hyödynnettiin maantie- ja rautatiekuljetusten kustannusten laskemiseen eri skenaarioiden mukaisille kuljetusmäärille.