Voimauttava valokuvaus työyhteisön kehittäjänä
Kiviharju, Marja (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Idea tutkielmaan syntyi oman voimauttavan valokuvauksen menetelmän ja työnohjaajakoulutuksen teorioiden sekä käytännön kokemusten pohjalta, jotka lisäsivät kiinnostusta menetelmän soveltuvuudesta työyhteisöihin. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen, tunnettu ja käytössä monissa työyhteisöissä vaikka juuri työyhteisön kehittämisen näkökulmasta ei ole tehty aikaisempia gradututkielmia.
Tutkimuskysymys on: Voiko voimauttavan valokuvauksen menetelmä kehittää työyhteisöä? Tutkielma on laadullinen ja sen menetelmiksi valittiin teemahaastattelu. Sen teoreettinen viitekehys on empowerment johon voimauttavan valokuvauksen taustateoriat pohjautuvat. Haastatteluun osallistui neljätoista eri työyhteisön jäsentä, joilla on perustiedot voimauttavan valokuvauksen menetelmän perusperiaatteista. Heistä puolet toimivat esimiehinä. Tutkielmaan koottiin haastattelun avulla myös menetelmän kehittäjän Miina Savolaisen näkemyksiä valokuvaprojektin mahdollisuuksista työyhteisön kehittämisessä. Metodologisesti tutkimuksessa korostui haastateltavien omat tulkinnat asioista, heidän asioille antamistaan merkityksistä ja sen avulla pyrittiin löytämään merkityksellisiä vastauksia tutkimuksen tarkoituksen ja tutkimuskysymyksen mukaisesti.
Tämän tutkielman tulosten mukaan voimauttavan valokuvauksen tavoite työyhteisössä voi olla arvojen ja perustehtävän avaaminen, arvostus, osaamisen esiin tuominen, vuorovaikutustaidot, yhteistyö ja yhteinen tavoite, erilaisuuden hyväksyminen, työhyvinvointi ja yhteisöllisyys. Haastattelujen perusteella sillä tulisi olla jatkuvuus, jolloin mahdollistuvat työntekijän jatkuva identiteettityö ja itsensä paikantaminen työyhteisössä. Menetelmä soveltuu myös hajanaisten työyhteisöjen yhteisöllisyyden lisäämiseen ja se voi tukea muutosprosesseja.
Voimauttavalla valokuvauksella nähdään mahdollisuuksia myös esimiestyön kehittämiseen. Esimies voi käyttää menetelmää kehityskeskustelujen työvälineenä. Menetelmä voi auttaa esimiestä johtamistehtävässä myös niin, että sen avulla voi tutustua työyhteisön jäseniin ja luoda työtehtäviä ja vastuualueita, jossa työntekijät voivat parhaiten toteuttaa omia vahvuuksiaan.
Työyhteisön perusrakenteiden tulisi olla kunnossa ennen valokuvaprojektin alkamista. Sen ohjaajan tulee tuntea menetelmän perusperiaatteet ja olla tietoinen valokuvan voimasta. Menetelmä on hyvin joustava työväline, kunhan sen perusperiaatteet eli moniäänisyys, nähdyksi tuleminen, vuorovaikutus, hyvän näkeminen, arvostus ja yhdessä tekeminen toteutuvat. Menetelmä on tämän tutkielman perusteella monipuolinen ja joustava toimintatapa työyhteisön kehittämisessä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää työyhteisöjen kehittämisessä ja koulutuksissa sekä vuorovaikutustaitojen johtamisessa.
Tutkimuskysymys on: Voiko voimauttavan valokuvauksen menetelmä kehittää työyhteisöä? Tutkielma on laadullinen ja sen menetelmiksi valittiin teemahaastattelu. Sen teoreettinen viitekehys on empowerment johon voimauttavan valokuvauksen taustateoriat pohjautuvat. Haastatteluun osallistui neljätoista eri työyhteisön jäsentä, joilla on perustiedot voimauttavan valokuvauksen menetelmän perusperiaatteista. Heistä puolet toimivat esimiehinä. Tutkielmaan koottiin haastattelun avulla myös menetelmän kehittäjän Miina Savolaisen näkemyksiä valokuvaprojektin mahdollisuuksista työyhteisön kehittämisessä. Metodologisesti tutkimuksessa korostui haastateltavien omat tulkinnat asioista, heidän asioille antamistaan merkityksistä ja sen avulla pyrittiin löytämään merkityksellisiä vastauksia tutkimuksen tarkoituksen ja tutkimuskysymyksen mukaisesti.
Tämän tutkielman tulosten mukaan voimauttavan valokuvauksen tavoite työyhteisössä voi olla arvojen ja perustehtävän avaaminen, arvostus, osaamisen esiin tuominen, vuorovaikutustaidot, yhteistyö ja yhteinen tavoite, erilaisuuden hyväksyminen, työhyvinvointi ja yhteisöllisyys. Haastattelujen perusteella sillä tulisi olla jatkuvuus, jolloin mahdollistuvat työntekijän jatkuva identiteettityö ja itsensä paikantaminen työyhteisössä. Menetelmä soveltuu myös hajanaisten työyhteisöjen yhteisöllisyyden lisäämiseen ja se voi tukea muutosprosesseja.
Voimauttavalla valokuvauksella nähdään mahdollisuuksia myös esimiestyön kehittämiseen. Esimies voi käyttää menetelmää kehityskeskustelujen työvälineenä. Menetelmä voi auttaa esimiestä johtamistehtävässä myös niin, että sen avulla voi tutustua työyhteisön jäseniin ja luoda työtehtäviä ja vastuualueita, jossa työntekijät voivat parhaiten toteuttaa omia vahvuuksiaan.
Työyhteisön perusrakenteiden tulisi olla kunnossa ennen valokuvaprojektin alkamista. Sen ohjaajan tulee tuntea menetelmän perusperiaatteet ja olla tietoinen valokuvan voimasta. Menetelmä on hyvin joustava työväline, kunhan sen perusperiaatteet eli moniäänisyys, nähdyksi tuleminen, vuorovaikutus, hyvän näkeminen, arvostus ja yhdessä tekeminen toteutuvat. Menetelmä on tämän tutkielman perusteella monipuolinen ja joustava toimintatapa työyhteisön kehittämisessä. Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää työyhteisöjen kehittämisessä ja koulutuksissa sekä vuorovaikutustaitojen johtamisessa.