Pelolla johtaminen poliisissa : Alipäällystön ja miehistön kokemuksia

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee pelolla johtamisen ilmiötä Helsingin poliisilaitoksen alipäällystön ja miehistön kokemana. Pelolla johtamisen käsitettä määritellään johtamistyyliksi, jossa valtaa käytetään uhkailun, pelon levittämisen, ja autoritäärisen kontrollin kautta. Tutkimus korostaa, että tämä johtamistapa voi ilmetä monin eri tavoin, kuten työntekijöiden uhkailuna, työsuorituksen jatkuvana kritisointina tai epärealististen tavoitteiden asettamisella. Pelolla johtamisen vaikutukset eivät ole yksiselitteisiä. Se voi synnyttää organisaatiossa monenlaisia reaktioita ja vaikuttaa työntekijöiden kokemukseen työstään sekä heidän henkiseen hyvinvointiinsa. Työelämän jatkuvat muutokset korostavat eettisen johtajuuden ja työntekijöiden psyykkisten vaikutusten kompleksisuutta, haastaen perinteisen autoritaarisen johtamistyylin. Pelolla johtamisen syyt voivat johtua niin psykologisten tekijöiden kuten persoonallisuushäiriöiden takia tai ulkoisten tekijöiden kuten organisaatiokulttuurin vuoksi. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää, miten ja miksi pelolla johtaminen ilmenee poliisissa. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullista tutkimusta, joka keskittyy ihmisten kokemuksiin, käsityksiin ja näkemyksiin. Aineisto on kerätty anonyymin kyselylomakkeen avulla Helsingin poliisilaitoksen alipäällystöltä ja miehistöltä. Tutkimuksessa tarkastellaan myös poliisin toimintaympäristöä ja organisaatiokulttuuria pelolla johtamisen taustalla. Poliisin työ sisältää jatkuvaa paineen ja stressin hallintaa, mikä luo otollisen maaperän pelolla johtamisen kaltaisille johtamismenetelmille. Tutkimuksessa tuodaan esiin, että pelolla johtaminen voi heikentää työntekijöiden motivaatiota, lisätä jännitteitä työympäristössä ja johtaa organisaation tehottomuuteen. Tulokset osoittavat, että pelolla johtaminen ilmenee monin tavoin kohdeorganisaatiossa, ja sillä on merkittävä vaikutus työntekijöiden työn mielekkyyteen ja suorituskykyyn. Organisaatiossa on koettu uhkailua työpaikan menettämisestä, kiristystä työtehtävien suorittamisesta sekä esimiehen kohdistamaa vähättelyä, puhumattomuutta sekä muuta vastaavanlaista huonoksi käytökseksi rinnastettavaa toimintaa. Pelolla johtamista voidaan pitää yhtenä huonon johtamisen piirteenä. Aiheena pelolla johtamista on tutkittu varsin vähän suomalaisissa organisaatioissa, aiheen sensitiivisyyden vuoksi. Pelolla johtamista voidaan pitää jopa vaiettuna aiheena, joista ei sovi puhua organisaatioissa. Tämä tutkimus tuo esille yhden organisaation, jossa pelolla johtamista on koettu.