The relationship between corporate social responsibility and financial performance : The effect of Directive 2014/95/EU in Finland, Sweden, and Denmark

Abstract

Corporate social responsibility (CSR) has become an essential topic for corporations because of the increasing awareness of environmental and social issues. For several decades, researchers have studied whether CSR enhances corporate financial performance (CFP), but the empirical results have been contradictory. Most corporations publish CSR reports nowadays, and in recent years, CSR reporting has become mandatory in many countries. In Europe, Directive 2014/95/EU mandated large publicly listed corporations with an average number of 500 or more employees to start disclosing a non-financial statement from 2017 onwards. Most studies on the CSR-CFP relationship focus on voluntary CSR, but due to the increase in CSR-related regulations, mandatory CSR reporting is gaining increasingly more attention.

Nordic countries are frequently perceived as global leaders in sustainability, and in these countries, corporations are generally expected to engage in CSR. Directive 2014/95/EU made CSR reporting mandatory for certain corporations in Finland, Sweden, and Denmark. This creates an interesting approach to the study of CSR in a Nordic context. The purpose of this thesis is to find what kind of relationship there is between CSR and market-based CFP in countries where corporations are already expected to be sustainable and socially responsible. Moreover, this thesis studies how Directive 2014/95/EU affects this relationship.

The sample consists of 253 corporations from Finland, Sweden, and Denmark that fulfill the criteria of Directive 2014/95/EU. CFP is measured by Tobin’s Q and share prices and CSR is measured using the overall ESG performance score and seven category scores. Using a regression analysis approach, this thesis studies the relationship between CSR and CFP over a period of 12 years, from 2011 to 2022. The results show that the relationship is statistically insignificant for the most part and that certain CSR categories have more impact on CFP than others. The results also indicate that Directive 2014/95/EU negatively affects the relationship between CSR and CFP.

This thesis and its results contribute to previous research by providing evidence of the relationship between CSR and market-based CFP in Nordic countries. Additionally, this thesis contributes to the research by showing how a reporting mandate, in this case Directive 2014/95/EU, affects this relationship. The main limitations are that this thesis studies corporations from only three countries and focuses on only market-based CFP.

Yhteiskuntavastuusta on tullut tärkeä aihe yrityksille, koska tietoisuus ympäristöllisistä ja sosiaalisista ongelmista on kasvanut. Tutkijat ovat monien vuosikymmenten ajan tutkineet, parantaako yhteiskuntavastuu yritysten taloudellista suorituskykyä, mutta empiiriset tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Nykyään useimmat yritykset julkaisevat yhteiskuntavastuuraportteja, ja viime vuosina tästä raportoinnista on tullut pakollista monissa maissa. Euroopassa Direktiivi 2014/95/EU velvoitti suuret julkisesti noteeratut yritykset, joiden keskimääräinen työntekijämäärä on vähintään 500, julkistamaan vuodesta 2017 alkaen ei-taloudellisen raportin. Useimmat tutkimukset yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn välisestä yhteydestä keskittyvät vapaaehtoiseen yhteiskuntavastuuseen, mutta sääntelyn kasvun myötä pakolliseen yhteiskuntavastuuraportointiin kiinnitetään yhä enemmän huomiota.

Pohjoismaita pidetään usein kestävän kehityksen globaaleina edelläkävijöinä, ja näissä maissa yritysten odotetaan sitoutuvan yhteiskuntavastuuseen. Direktiivi 2014/95/EU teki yhteiskuntavastuuraportoinnin pakolliseksi tietyille yrityksille Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Tämä luo mielenkiintoisen lähestymistavan yritysten yhteiskuntavastuun tutkimiseen pohjoismaisessa kontekstissa. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, millainen yhteys yhteiskuntavastuun ja markkinapohjaisen taloudellisen suorituskyvyn välillä on maissa, joissa yritysten odotetaan jo ennestään toimivan kestävästi ja vastuullisesti. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, miten Direktiivi 2014/95/EU vaikuttaa tähän yhteyteen.

Otos sisältää 253 yritystä Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta, jotka täyttävät Direktiivin 2014/95/EU kriteerit. Taloudellista suorituskykyä mitataan Tobinin Q:lla ja osakekursseilla, ja yhteiskuntavastuuta mitataan käyttämällä ESG-toiminnan kokonaispistemäärää ja seitsemää kategoriapistemäärää. Tutkielma tutkii regressioanalyysia hyödyntäen yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn välistä yhteyttä 12 vuoden ajalta, vuodesta 2011 vuoteen 2022. Tulokset osoittavat, että yhteys on pääosin tilastollisesti merkityksetön, ja että tietyillä yhteiskuntavastuun kategorioilla on suurempi vaikutus taloudelliseen suorituskykyyn kuin toisilla. Tulokset myös osoittavat, että Direktiivi 2014/95/EU vaikuttaa negatiivisesti yhteiskuntavastuun ja taloudellisen suorituskyvyn väliseen yhteyteen.

Tämä tutkielma ja sen tulokset täydentävät aiempaa tutkimusta tarjoamalla näyttöä yhteiskuntavastuun ja markkinapohjaisen taloudellisen suorituskyvyn välisestä yhteydestä Pohjoismaissa. Lisäksi tämä tutkielma edistää aiempaa tutkimusta osoittamalla, miten raportoinnin sääntely, tässä tapauksessa Direktiivi 2014/95/EU, vaikuttaa tähän yhteyteen. Tutkielman merkittävimpiä rajoituksia ovat se, että siinä tutkitaan yrityksiä vain kolmesta maasta, ja että siinä keskitytään vain markkinapohjaiseen taloudelliseen suorituskykyyn.