Sairaanhoitajien kansainvälinen liikkuvuus: Teoreettis-käsitteellinen tutkimus suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä osana kansainvälistä ilmiötä
Kirkonpelto, Tia-Maria (2016)
Kuvaus
Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.
Tiivistelmä
Työvoiman kansainvälisestä liikkuvuudesta on muodostunut keskeinen yhteiskuntia koskettava kysymys, kun vuosittain miljoonat ihmiset ympäri maailmaa jättävät kotimaansa etsiäkseen töitä. Vaikka sairaanhoitajien kansainvälinen liikkuvuus ei ole ilmiönä uusi, etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana liikkuvuus on kiihtynyt, ja sairaanhoitajat ovat liikkuneet kehitysmaista kehittyneihin maihin. Aihe koskettaa useita toimijoita, koska sairaanhoitajista on runsaasti pulaa, ja liikkuvuuden seuraukset koskettavat hoitotyötä ja terveydenhuoltojärjestelmiä maailmanlaajuisesti.
Pro gradu -tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitä sairaanhoitajien liikkuvuus on kansainvälisenä ilmiönä? 2. Millaisia vaikutuksia ja haasteita sairaanhoitajien liikkuvuus luo yhteiskunnille, terveydenhuoltojärjestelmille ja sairaanhoitajien ammattiryhmälle? 3. Mitkä ovat sairaanhoitajien liikkuvuuden periaatteet Suomessa? Tutkielma on integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa esitellään synteesi sairaanhoitajien kansainvälistä liikkuvuutta koskevasta tutkimuskirjallisuudesta kriittisen tarkastelun otteella. Tutkielman keskeisiä teemoja ovat sairaanhoitajien kansainvälisen liikkuvuuden lähestymistavat, näkökulmat, muuttosuunnat, reunaehdot ja liikkuvuuden periaatteet Suomessa.
Teoreettis-käsitteellisen kirjallisuuskatsauksen perusteella sairaanhoitajien kansainvälinen liikkuvuus on kompleksinen ilmiö ja osa sekä laajempaa kansainvälistä muuttoliikettä että laajempaa terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuutta. Sairaanhoitajien kansainvälistä liikkuvuutta tapahtuu yhdistelemällä sekä erilaisia työntö- ja vetotekijöitä että kustannuksia ja hyötyjä yksilöllisellä ja kollektiivisella tasolla. Sairaanhoitajien kansainvälinen liikkuvuus on luonteeltaan nopeasti muuttuvaa ja dynaamista. Liikkuvuuden jatkuva muuttuminen on seurausta useiden liikkuvuuteen vaikuttavien tekijöiden moninaisuudesta. Sairaanhoitajat etsivät mahdollisuuksia, jotka vastaavat heidän kykyjään, pätevyyksiään, henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia kontekstejaan ja tarvetta ansioihin. Jos tämänkaltaisia mahdollisuuksia ei löydy heidän omista järjestelmistään, alueiltaan tai maistaan, osa hoitajista etsii näitä asioita muualta.
Sairaanhoitajien kansainvälisestä liikkuvuudesta hyötyvät eniten sairaanhoitajat itse sekä heidän lähiomaisensa. Valtiotasolla hyötyjiä ovat kohdemaat, kun taas menettäjiä ovat lähtömaat. Ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien vahvistaessa terveydenhuollon työvoimaa kohdemaissa yleinen terveydentila näissä maissa oletettavasti kohenee. Sairaanhoitajien maastamuutto puolestaan pahentaa pulaa ammattitaitoisista sairaanhoitajista lähtömaassa samalla heikentäen maiden terveydenhuoltojärjestelmiä.
Suomen kontekstissa tutkielmasta kävi ilmi, että kansainvälisesti pätevöityneet sairaanhoitajat, jotka muuttavat Suomeen kohtaavat vieraan terveydenhuoltojärjestelmän, erilaisen ammattikulttuurin ja uuden sosiaalisen ja yhteiskunnallisen ympäristön. Jokainen sairaanhoitaja käy läpi siirtymävaiheen sekä työssään että henkilökohtaisessa elämässään. Suomen kielen taidon merkitys osoittautui olennaiseksi tässä tutkielmassa monissa eri yhteyksissä. Ammatinharjoittaminen ja pätevöityminen edellyttävät riittävää kielitaitoa, minkä lisäksi hyvä kielitaito edesauttaa myös yhteiskuntaan ja työelämään integroitumista.
Pro gradu -tutkielman tutkimuskysymykset ovat: 1. Mitä sairaanhoitajien liikkuvuus on kansainvälisenä ilmiönä? 2. Millaisia vaikutuksia ja haasteita sairaanhoitajien liikkuvuus luo yhteiskunnille, terveydenhuoltojärjestelmille ja sairaanhoitajien ammattiryhmälle? 3. Mitkä ovat sairaanhoitajien liikkuvuuden periaatteet Suomessa? Tutkielma on integroiva kirjallisuuskatsaus, jossa esitellään synteesi sairaanhoitajien kansainvälistä liikkuvuutta koskevasta tutkimuskirjallisuudesta kriittisen tarkastelun otteella. Tutkielman keskeisiä teemoja ovat sairaanhoitajien kansainvälisen liikkuvuuden lähestymistavat, näkökulmat, muuttosuunnat, reunaehdot ja liikkuvuuden periaatteet Suomessa.
Teoreettis-käsitteellisen kirjallisuuskatsauksen perusteella sairaanhoitajien kansainvälinen liikkuvuus on kompleksinen ilmiö ja osa sekä laajempaa kansainvälistä muuttoliikettä että laajempaa terveydenhuoltohenkilöstön liikkuvuutta. Sairaanhoitajien kansainvälistä liikkuvuutta tapahtuu yhdistelemällä sekä erilaisia työntö- ja vetotekijöitä että kustannuksia ja hyötyjä yksilöllisellä ja kollektiivisella tasolla. Sairaanhoitajien kansainvälinen liikkuvuus on luonteeltaan nopeasti muuttuvaa ja dynaamista. Liikkuvuuden jatkuva muuttuminen on seurausta useiden liikkuvuuteen vaikuttavien tekijöiden moninaisuudesta. Sairaanhoitajat etsivät mahdollisuuksia, jotka vastaavat heidän kykyjään, pätevyyksiään, henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia kontekstejaan ja tarvetta ansioihin. Jos tämänkaltaisia mahdollisuuksia ei löydy heidän omista järjestelmistään, alueiltaan tai maistaan, osa hoitajista etsii näitä asioita muualta.
Sairaanhoitajien kansainvälisestä liikkuvuudesta hyötyvät eniten sairaanhoitajat itse sekä heidän lähiomaisensa. Valtiotasolla hyötyjiä ovat kohdemaat, kun taas menettäjiä ovat lähtömaat. Ulkomaalaistaustaisten sairaanhoitajien vahvistaessa terveydenhuollon työvoimaa kohdemaissa yleinen terveydentila näissä maissa oletettavasti kohenee. Sairaanhoitajien maastamuutto puolestaan pahentaa pulaa ammattitaitoisista sairaanhoitajista lähtömaassa samalla heikentäen maiden terveydenhuoltojärjestelmiä.
Suomen kontekstissa tutkielmasta kävi ilmi, että kansainvälisesti pätevöityneet sairaanhoitajat, jotka muuttavat Suomeen kohtaavat vieraan terveydenhuoltojärjestelmän, erilaisen ammattikulttuurin ja uuden sosiaalisen ja yhteiskunnallisen ympäristön. Jokainen sairaanhoitaja käy läpi siirtymävaiheen sekä työssään että henkilökohtaisessa elämässään. Suomen kielen taidon merkitys osoittautui olennaiseksi tässä tutkielmassa monissa eri yhteyksissä. Ammatinharjoittaminen ja pätevöityminen edellyttävät riittävää kielitaitoa, minkä lisäksi hyvä kielitaito edesauttaa myös yhteiskuntaan ja työelämään integroitumista.