Sähköinen allekirjoitus verkkolaskutuksessa Euroopan unionin alueella

Tutkielmassa tarkastellaan yritysten välistä sähköistä laskutusta Euroopan unionin alueella perustuen arvolisäverodirektiivissä (2001/115/EY) ja direktiivissä sähköisistä allekirjoituksista (1999/93/EY) asetettuihin vaatimuksiin, joita sovelletaan Euroopan unionin sisämarkkinoilla tapahtuvassa sähköisessä asiakirjavaihdossa. Pääasiallisen ongelman sähköisen laskutuksen kannalta muodostaa arvonlisäverodirektiivin vaatimus tietoturvan lisäämisestä laskuihin niin kutsutuilla sähköisillä allekirjoituksilla, joille tutkielmassa pyritään löytämään yritysten ja laskuttajien kannalta käytännöllisempiä ja yksinkertaisempia vaihtoehtoja. Tutkielmassa havaitaan, että useat eri osatekijät vaikuttavat yritysten välisessä sähköisessä viestinnässä esiintyviin ongelmiin ja suurimman osan ongelmista muodostavat muut kuin tekniset osatekijät. Yritysten välisen sähköisen kaupankäynnin ongelmakenttä voidaan jakaa tieteenalojen mukaan kolmeen kategoriaan: teknisiin, oikeudellisiin ja psykologisiin tai filosofisiin ongelmiin. Voidaankin todeta, että ongelmat, joita tutkielmassa on tarkasteltu, ovat luonteeltaan pääosin psykologisia tai oikeudellisia, joihin on haettu ratkaisuja erilaisilla teknisillä menetelmillä.