Språkbadselevers skriftliga färdigheter i andraspråket svenska Berättarteknik i skoluppsatser i årskurs nio
Kiikka, Hanna-Mari (2007)
Kuvaus
Kokotekstiversiota ei ole saatavissa.
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida tekstitasolla peruskoulun yhdeksännen luokan kielikylpyoppilaiden ruotsinkielistä kirjallista tuotantoa. Tarkoituksena on selvittää, muodostavatko kielikylpyyn osallistuvat yhdeksäsluokkalaiset yhtenäisen ryhmän vai onko tyttöjen ja poikien ja kielikylpyyn Espoossa ja Vaasassa osallistuvien oppilaiden kielikylpykielen käytössä eroavaisuuksia. Tutkimuksessani olen tarkastellut ja vertaillut kielikylpyoppilaiden kirjoittamia aineita sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti keskittyen tuotteliaisuuteen ja kertomatekniikkaan. Materiaalini koostuu neljän kielikylpyluokan kirjoittamasta 32 aineesta.
Aineiden tarkastelu osoittaa, että tyttöjen ja poikien ja kielikylpyyn Espoossa ja Vaasassa osallistuvien kielikylpykielen käytössä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Erot eivät kuitenkaan ole suuria, ja näin kielikylpyyn osallistuvien voidaan todeta muodostavan melko yhtenäisen ryhmän. Merkittävimmät erot ilmenevät tuotteliaisuudessa: Tyttöjen aineet ovat selvästi pidempiä kuin poikien ja Espoossa kielikylpyyn osallistuvien aineet ovat keskimäärin pidempiä kuin Vaasassa kylpevien. Tytöt ovat jakaneet tekstinsä kappaleisiin useammin kuin pojat, joiden tekstit muodostuvat usein vain yhdestä kappaleesta. Kaikki oppilaat ovat kirjoittaneet aineensa otsikosta Nu blir det vinter i Finland, joten on luonnollista, että lähes kaikki oppilaat ovat kirjoittaneet selostavan, kuvailevan aineen. Sekä kielikylpytyttöjen että -poikien aineet sisältävät runsaasti ulkoisia kuvauksia, mutta erityisesti tytöillä on aineissaan myös sisäisiä tunne- ja ajatuskuvauksia. Aineiden aloittaminen ja lopettaminen on tuottanut ongelmia osalle kielikylpyoppilaista. Materiaalini perusteella voi vetää johtopäätöksen, että vaikka tyttöjen ja poikien aineissa on tiettyjä eroja, on kielikylpyyn osallistuvien peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten kielenkäyttö melko samankaltaista riippumatta sukupuolesta tai paikkakunnasta, jolla opetukseen osallistutaan.
Aineiden tarkastelu osoittaa, että tyttöjen ja poikien ja kielikylpyyn Espoossa ja Vaasassa osallistuvien kielikylpykielen käytössä on sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Erot eivät kuitenkaan ole suuria, ja näin kielikylpyyn osallistuvien voidaan todeta muodostavan melko yhtenäisen ryhmän. Merkittävimmät erot ilmenevät tuotteliaisuudessa: Tyttöjen aineet ovat selvästi pidempiä kuin poikien ja Espoossa kielikylpyyn osallistuvien aineet ovat keskimäärin pidempiä kuin Vaasassa kylpevien. Tytöt ovat jakaneet tekstinsä kappaleisiin useammin kuin pojat, joiden tekstit muodostuvat usein vain yhdestä kappaleesta. Kaikki oppilaat ovat kirjoittaneet aineensa otsikosta Nu blir det vinter i Finland, joten on luonnollista, että lähes kaikki oppilaat ovat kirjoittaneet selostavan, kuvailevan aineen. Sekä kielikylpytyttöjen että -poikien aineet sisältävät runsaasti ulkoisia kuvauksia, mutta erityisesti tytöillä on aineissaan myös sisäisiä tunne- ja ajatuskuvauksia. Aineiden aloittaminen ja lopettaminen on tuottanut ongelmia osalle kielikylpyoppilaista. Materiaalini perusteella voi vetää johtopäätöksen, että vaikka tyttöjen ja poikien aineissa on tiettyjä eroja, on kielikylpyyn osallistuvien peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten kielenkäyttö melko samankaltaista riippumatta sukupuolesta tai paikkakunnasta, jolla opetukseen osallistutaan.