"Me emme jätä teitä yksin tämän keskellä" : Retorinen diskurssianalyysi valtiojohdon koronaviestinnästä opiskelijoille
Andrejeff, Oona (2023-11-23)
23.11.2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231123148676
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231123148676
Tiivistelmä
Maailmanlaajuisesti levinneen koronaviruspandemian myötä Suomen hallitus sekä tasavallan presidentti määräsivät maan poikkeusoloihin maaliskuussa 2020. Pandemian leviämisen hillitsemiseksi käyttöönotettiin valmiuslaki 1552/2011, ja viranomaisten asettamien rajoitustoimenpiteiden myötä oppilaitokset sekä korkeakoulut siirtyivät maanlaajuiseen etäopetukseen. Etäopiskelun vaikutukset heijastuivat erityisesti opiskelijoiden jaksamiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin.
Suomen valtioneuvosto järjesti yhteistyössä Yleisradion kanssa opiskelijoille 2.3.2021 koronatiedotustilaisuuden, jossa käsiteltiin pandemiakriisin vaikutuksia opiskelijoiden opintojen etenemiseen, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Tilaisuudessa opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin oli vastaamassa ministereitä sekä asiantuntijoita.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida valtioneuvoston viranomaisviestinnässä rakentuvia diskursseja sekä uuden retoriikan vakuuttamisen keinoja opiskelijoille suunnatun koronatiedotustilaisuuden kontekstissa. Analyysin lähtökohtina ovat erityisesti kriisin johtaminen sekä psykologisen turvallisuuden luominen kriisitilanteessa. Tutkimuksella vastataan kysymyksiin, millaisia diskursseja sekä uuden retoriikan keinoja koronatiedotustilaisuudesta on havaittavissa, ja miten opiskelijoiden psykologista turvallisuutta pyritään luomaan. Tutkimusaineistona on koronatiedotustilaisuuden videotallenne.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on valtionhallinnon viestinnän ihanteet, psykologisen turvallisuuden johtaminen ja retorinen diskurssianalyysi. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Retorisen diskurssianalyysin tuloksena aineistosta havaittiin seuraavat diskurssit: kiitos-, sukupolvikokemus-, tulevaisuus- ja yhteisödiskurssit. Retorisen vakuuttamisen keinoja todettiin olevan liittoutumisasteen säätely, konsensuksella ja asiantuntijalausunnolla vahvistaminen, tosiasiat, yksityiskohtaiset kuvaukset ja määrällistäminen.
Psykologisen turvallisuuden luomisen voidaan tulkita alkaneen jo koronatiedotustilaisuuden järjestämisestä, sillä viranomaisilla on kansalaisten oikeusturvan ylläpitämiseksi velvollisuus antaa tietoa kriisin hallitsemisesta. Tiedotustilaisuuden puheenvuoroissa toteutuivat myös valtionhallinnon viestintää ohjaavat arvot, joita ovat avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus sekä palveluhenkisyys. Tutkimusaineiston ja -tulosten myötä voidaan lopulta todeta, että Suomen valtioneuvosto ja hallitus ovat tehneet kattavia sekä konkreettisia toimenpiteitä koronapandemian hillitsemiseksi sekä opiskelijoiden jaksamisen tukemiseksi.
Suomen valtioneuvosto järjesti yhteistyössä Yleisradion kanssa opiskelijoille 2.3.2021 koronatiedotustilaisuuden, jossa käsiteltiin pandemiakriisin vaikutuksia opiskelijoiden opintojen etenemiseen, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen. Tilaisuudessa opiskelijoiden esittämiin kysymyksiin oli vastaamassa ministereitä sekä asiantuntijoita.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida valtioneuvoston viranomaisviestinnässä rakentuvia diskursseja sekä uuden retoriikan vakuuttamisen keinoja opiskelijoille suunnatun koronatiedotustilaisuuden kontekstissa. Analyysin lähtökohtina ovat erityisesti kriisin johtaminen sekä psykologisen turvallisuuden luominen kriisitilanteessa. Tutkimuksella vastataan kysymyksiin, millaisia diskursseja sekä uuden retoriikan keinoja koronatiedotustilaisuudesta on havaittavissa, ja miten opiskelijoiden psykologista turvallisuutta pyritään luomaan. Tutkimusaineistona on koronatiedotustilaisuuden videotallenne.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on valtionhallinnon viestinnän ihanteet, psykologisen turvallisuuden johtaminen ja retorinen diskurssianalyysi. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tapaustutkimus. Retorisen diskurssianalyysin tuloksena aineistosta havaittiin seuraavat diskurssit: kiitos-, sukupolvikokemus-, tulevaisuus- ja yhteisödiskurssit. Retorisen vakuuttamisen keinoja todettiin olevan liittoutumisasteen säätely, konsensuksella ja asiantuntijalausunnolla vahvistaminen, tosiasiat, yksityiskohtaiset kuvaukset ja määrällistäminen.
Psykologisen turvallisuuden luomisen voidaan tulkita alkaneen jo koronatiedotustilaisuuden järjestämisestä, sillä viranomaisilla on kansalaisten oikeusturvan ylläpitämiseksi velvollisuus antaa tietoa kriisin hallitsemisesta. Tiedotustilaisuuden puheenvuoroissa toteutuivat myös valtionhallinnon viestintää ohjaavat arvot, joita ovat avoimuus, luotettavuus, tasapuolisuus sekä palveluhenkisyys. Tutkimusaineiston ja -tulosten myötä voidaan lopulta todeta, että Suomen valtioneuvosto ja hallitus ovat tehneet kattavia sekä konkreettisia toimenpiteitä koronapandemian hillitsemiseksi sekä opiskelijoiden jaksamisen tukemiseksi.