Managing Sustainable Development in Municipal Context : The Case of Vaasa
Vuori, Vappu (2023-11-27)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231127149581
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231127149581
Tiivistelmä
Aim. The purpose of the thesis is to examine and understand the management of sustainable development in the context of municipalities. More specifically, the purpose is to examine the sustainable development management practices at the city of Vaasa and outline road maps for Vaasa to reach its Sustainable Development Goals.
Framework. The research combines literature on sustainable development, management and the municipal context through a framework of materiality assessment, in which steps are followed to initiate or analyse sustainable development management practices. The framework is used to analyse the management practices at the city of Vaasa.
Methodology. Empirically the thesis is a single-case study of the city of Vaasa. The material was collected through semi-structured interviews with mainly directors of the city of Vaasa or with stakeholders. This thesis is a qualitative study and it utilises descriptive and deductive approaches as it aims to understand and explain how the framework and its concepts are realised in the context of the case.
Findings and contribution. It is found out that Vaasa has similar issues with managing sustainable development as it was identified in the literature review, such as complex organisational structures, lack of resources, defects in data and need for competence. Yet, Vaasa has management practices in place and there are opportunities for developing them. Furthermore, the framework of materiality assessment and its suitability for this type of study is critically discussed. Finally, road maps for Vaasa are developed focusing on the organisational arrangements of the sustainable development management practices. The first and the second road map compare the advantages between the steering groups as the coordinative organs or a working group as a less heavy structure for coordinating of the sustainable development action. The third road map supplements either of the first two by introducing an idea of a sustainable development specialist. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoitus on tutkia ja ymmärtää kestävän kehityksen johtamista kunnallisessa kontekstissa. Tavoitteena on tutkia kestävän kehityksen johtamisen käytänteitä Vaasan kaupungilla ja luoda tiekarttoja Vaasalle sen valitsemien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.
Tutkimus yhdistää kirjallisuutta kestävästä kehityksestä, johtamisesta ja kunnallisesta kontekstista sekä hyödyntää olennaisuusarvio-viitekehystä. Olennaisuusarviossa on kehys kestävän kehityksen johtamisen käytänteiden aloittamiseen tai niiden arvioimiseen. Viitekehystä käytetään Vaasan käytänteiden analysointiin.
Empiirisesti tutkielma on tapaustutkimus Vaasan kaupungista. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla lähinnä Vaasan kaupungin johtajia sekä sidosryhmiä. Tutkimusmenetelmä on laadullinen ja lähestymistapa on kuvaileva sekä deduktiivinen, sillä tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ja selittämään miten viitekehys ja sen käsitteet toteutuvat Vaasan kontekstissa.
Vaasan kaupungilla koetaan samanlaisia haasteita, joita kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin, kuten kompleksiset organisaatiorakenteet, sekä puutteita resursseissa, datassa ja osaamisessa. Vaasalla on kuitenkin kestävän kehityksen johtamisen käytänteitä ja mahdollisuuksia kehittää niitä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kriittisesti olennaisuusarviota ja sen soveltuvuutta vastaavanlaiseen tutkimukseen. Lopuksi kehitetään Vaasalle tiekarttoja, joissa keskitytään kestävän kehityksen johtamiskäytäntöihin ja organisaatiorakenteisiin. Ensimmäisessä ja toisessa tiekartassa vertaillaan ohjausryhmiä tai vaihtoehtoisesti työryhmää kevyempänä vaihtoehtona järjestää kestävän kehityksen johtamisen koordinointi. Kolmas tiekartta täydentää ensimmäistä tai toista tiekarttaa keskustelemalla kestävän kehityksen asiantuntijan roolin luomisen hyödyistä.
Framework. The research combines literature on sustainable development, management and the municipal context through a framework of materiality assessment, in which steps are followed to initiate or analyse sustainable development management practices. The framework is used to analyse the management practices at the city of Vaasa.
Methodology. Empirically the thesis is a single-case study of the city of Vaasa. The material was collected through semi-structured interviews with mainly directors of the city of Vaasa or with stakeholders. This thesis is a qualitative study and it utilises descriptive and deductive approaches as it aims to understand and explain how the framework and its concepts are realised in the context of the case.
Findings and contribution. It is found out that Vaasa has similar issues with managing sustainable development as it was identified in the literature review, such as complex organisational structures, lack of resources, defects in data and need for competence. Yet, Vaasa has management practices in place and there are opportunities for developing them. Furthermore, the framework of materiality assessment and its suitability for this type of study is critically discussed. Finally, road maps for Vaasa are developed focusing on the organisational arrangements of the sustainable development management practices. The first and the second road map compare the advantages between the steering groups as the coordinative organs or a working group as a less heavy structure for coordinating of the sustainable development action. The third road map supplements either of the first two by introducing an idea of a sustainable development specialist.
Tutkimus yhdistää kirjallisuutta kestävästä kehityksestä, johtamisesta ja kunnallisesta kontekstista sekä hyödyntää olennaisuusarvio-viitekehystä. Olennaisuusarviossa on kehys kestävän kehityksen johtamisen käytänteiden aloittamiseen tai niiden arvioimiseen. Viitekehystä käytetään Vaasan käytänteiden analysointiin.
Empiirisesti tutkielma on tapaustutkimus Vaasan kaupungista. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla lähinnä Vaasan kaupungin johtajia sekä sidosryhmiä. Tutkimusmenetelmä on laadullinen ja lähestymistapa on kuvaileva sekä deduktiivinen, sillä tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ja selittämään miten viitekehys ja sen käsitteet toteutuvat Vaasan kontekstissa.
Vaasan kaupungilla koetaan samanlaisia haasteita, joita kirjallisuuskatsauksessa tunnistettiin, kuten kompleksiset organisaatiorakenteet, sekä puutteita resursseissa, datassa ja osaamisessa. Vaasalla on kuitenkin kestävän kehityksen johtamisen käytänteitä ja mahdollisuuksia kehittää niitä. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kriittisesti olennaisuusarviota ja sen soveltuvuutta vastaavanlaiseen tutkimukseen. Lopuksi kehitetään Vaasalle tiekarttoja, joissa keskitytään kestävän kehityksen johtamiskäytäntöihin ja organisaatiorakenteisiin. Ensimmäisessä ja toisessa tiekartassa vertaillaan ohjausryhmiä tai vaihtoehtoisesti työryhmää kevyempänä vaihtoehtona järjestää kestävän kehityksen johtamisen koordinointi. Kolmas tiekartta täydentää ensimmäistä tai toista tiekarttaa keskustelemalla kestävän kehityksen asiantuntijan roolin luomisen hyödyistä.