Taloushallinto ja kriisinkestävyys taidealojen organisaatioissa : Taloudellisen resilienssin näkökulma
Paananen, Sanna Maria (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231009139324
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231009139324
Tiivistelmä
Yhteisöjen toimintaympäristöt vaikuttavat olevan kiihtyvän muutospaineen alaisia. Osa tästä epävakaudesta ja muutostarpeesta syntyy sisäisistä syistä, mutta yhteisöt kohtaavat myös laajoja toimintaympäristöjen kriisejä. Kaikki eivät selviä näistä kriiseistä yhtä hyvin. Resilienssiä on ehdotettu yhdeksi syyksi erilaisiin lopputuloksiin. Tässä tutkielmassa tutkitaankin, miten kriisit vaikuttavat taidealojen yhteisöjen taloushallinnon toimintatapoihin sekä miten tehdyt toimet suhtautuvat teoriaan taloudellisen resilienssin kehyksen avulla. Käsitteen katsotaan tutkielmassa koostuvan ennakointikyvyistä sekä kyvystä reagoida eri tavoin yhteisön talouteen kohdistuviin shokkeihin.
Tutkielman teoriaosan ensimmäisessä luvussa tarkastellaan kriisiä yleisesti käsitteenä sekä laskentatoimen tutkimuksen päälinjoja suhteessa finanssikriisiin ja COVID-19-pandemiaan. Toisessa teorialuvussa esitellään taloudellisen resilienssin käsitettä ja aiempia tutkimustuloksia. Taloudellisen resilienssin osalta esitellään myös viitekehys, jonka kautta tutkielma lähestyy aihetta.
Tutkielman empiirinen osuus toteutetaan laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla kuuden taidealan organisaation talousvastaavaa sekä kahta taidealaan erikoistunutta taloushallintopalvelujen tuottajaa. Haastattelujen perusteella on tarkoitus muodostaa käsitys siitä, millainen rooli taloushallinnolla on ollut näiden yhteisöjen selviytymisessä COVID-19-pandemian luoman kriisin aikana.
Tutkimustulosten perusteella taloushallinto tukee kriisiselviytymistä tekemällään ennakointityöllä sekä itse kriisiaikana erityisesti tuottamalla tietoa, osallistumalla keskusteluun sekä ylläpitämällä talouden seurannan järjestelmiä. Pandemiakriisistä ei vaikuta ainakaan lyhyellä aikavälillä seuranneen merkittäviä muutoksia taloushallinnon järjestämiseen tai toimintatapoihin tarkastelluissa organisaatioissa.
Tutkielman teoriaosan ensimmäisessä luvussa tarkastellaan kriisiä yleisesti käsitteenä sekä laskentatoimen tutkimuksen päälinjoja suhteessa finanssikriisiin ja COVID-19-pandemiaan. Toisessa teorialuvussa esitellään taloudellisen resilienssin käsitettä ja aiempia tutkimustuloksia. Taloudellisen resilienssin osalta esitellään myös viitekehys, jonka kautta tutkielma lähestyy aihetta.
Tutkielman empiirinen osuus toteutetaan laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto on kerätty haastattelemalla kuuden taidealan organisaation talousvastaavaa sekä kahta taidealaan erikoistunutta taloushallintopalvelujen tuottajaa. Haastattelujen perusteella on tarkoitus muodostaa käsitys siitä, millainen rooli taloushallinnolla on ollut näiden yhteisöjen selviytymisessä COVID-19-pandemian luoman kriisin aikana.
Tutkimustulosten perusteella taloushallinto tukee kriisiselviytymistä tekemällään ennakointityöllä sekä itse kriisiaikana erityisesti tuottamalla tietoa, osallistumalla keskusteluun sekä ylläpitämällä talouden seurannan järjestelmiä. Pandemiakriisistä ei vaikuta ainakaan lyhyellä aikavälillä seuranneen merkittäviä muutoksia taloushallinnon järjestämiseen tai toimintatapoihin tarkastelluissa organisaatioissa.