Kognitiivinen ergonomia äkillisesti alkaneessa etätyössä : Opetusalan ammattilaisten kokemuksia etätyöstä keväällä 2020
Laine, Outi (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231026141561
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231026141561
Tiivistelmä
Digitalisoituminen, työn muuttuminen tietotyöksi ja etätyön yleistyminen tuovat mukanaan uusia haasteita työelämään. Jatkossa työhön liittyvät kognitiiviset kuormitustekijät ja niiden ehkäiseminen kognitiivisen ergonomian toimilla ovat entistä tärkeämpi osa työntekijöiden hyvinvoinnin edistämistä. Liiallinen kognitiivinen kuormitus heikentää työntekijän suorituskykyä ja voi uhata työntekijän terveyttä. Vuonna 2020 laajasti levinnyt koronapandemia on asettanut työntekijät uuteen tilanteeseen, kun etätyöhön on siirrytty äkillisesti, mikä on tuonut mukanaan uusia kognitiivisia kuormitustekijöitä.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää opetusalan ammattilaisten kokemia kognitiivisia kuormitustekijöitä ja kognitiivista ergonomiaa tukevia tekijöitä äkillisesti alkaneen etätyöskentelyn aikana keväällä 2020. Tutkimusaineistona hyödynnetään Vaasan yliopiston LEADIS-tutkimustiimin opetusalan ammattilaisilta keväällä 2020 keräämää verkkokyselyaineistoa, josta tämän tutkimuksen tutkimusaineistona käytetään kahden avoimen kysymyksen vastauksia, jotka koskevat etätyön hyviä ja huonoja puolia. Rajatulle tutkimusaineistolle on tehty teoriaohjaava sisällönanalyysi ja aineiston luokittelun jälkeen tulokset on teemoiteltu viiteen teemaan, jotka ovat työympäristö, teknologia ja uudet taidot, tietotulva, työn organisointi ja työmäärä.
Tuloksista on nähtävissä, että opetusalan ammattilaiset ovat kokeneet niin kognitiivisia kuormitustekijöitä kuin kognitiivista ergonomiaa tukevia tekijöitä etätyöskentelyn aikana keväällä 2020. Poikkeuksellisen etätyöhön siirtymisestä on tehnyt sen tapahtuminen olosuhteiden pakottamana ja hyvin nopealla aikataululla laaja-alaisesti koskien myös opetusta. Äkillinen siirtyminen on aiheuttanut sen, että muutokseen ei ollut aikaa valmistautua, mikä on lisännyt osalla vastaajista työmäärää ja työhön käytettävää aikaa, kun opetusmateriaalit on täytynyt muuttaa sähköisiksi, opetella uusia järjestelmiä ja viestintä on tapahtunut pääosin kirjallisesti digialustojen välityksellä. Etäopetukseen ja -työhön siirtyminen on johtanut siihen, että koko perhe on työskennellyt ja opiskellut kotona, jolloin työskentelyrauha on häiriintynyt perheen aiheuttamista keskeytyksistä ja häiriöistä johtuen. Osalle vastaajista koti on ollut kuitenkin rauhallisempi työympäristö ilman häiriöitä, mikä on mahdollistanut paremman keskittymisen työhön. Etätyön joustavuus on mahdollistanut myös paremmat mahdollisuudet työn aikatauluttamiseen ja organisointiin.
Tutkimusaineistosta löydetyt teemat sisältävät tekijöitä, jotka ovat olleet osalle vastaajista kognitiivisesti kuormittavia ja osalle kognitiivista ergonomiaa tukevia. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että kokemus kuormittavista tai tukevista tekijöistä etätyössä on yksilöllinen, mutta tekijöitä on tärkeä tunnistaa, jotta työntekijän hyvinvointia voidaan edistää poistamalla kuormittavia tekijöitä ja lisäämällä kognitiivista ergonomiaa tukevia tekijöitä.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää opetusalan ammattilaisten kokemia kognitiivisia kuormitustekijöitä ja kognitiivista ergonomiaa tukevia tekijöitä äkillisesti alkaneen etätyöskentelyn aikana keväällä 2020. Tutkimusaineistona hyödynnetään Vaasan yliopiston LEADIS-tutkimustiimin opetusalan ammattilaisilta keväällä 2020 keräämää verkkokyselyaineistoa, josta tämän tutkimuksen tutkimusaineistona käytetään kahden avoimen kysymyksen vastauksia, jotka koskevat etätyön hyviä ja huonoja puolia. Rajatulle tutkimusaineistolle on tehty teoriaohjaava sisällönanalyysi ja aineiston luokittelun jälkeen tulokset on teemoiteltu viiteen teemaan, jotka ovat työympäristö, teknologia ja uudet taidot, tietotulva, työn organisointi ja työmäärä.
Tuloksista on nähtävissä, että opetusalan ammattilaiset ovat kokeneet niin kognitiivisia kuormitustekijöitä kuin kognitiivista ergonomiaa tukevia tekijöitä etätyöskentelyn aikana keväällä 2020. Poikkeuksellisen etätyöhön siirtymisestä on tehnyt sen tapahtuminen olosuhteiden pakottamana ja hyvin nopealla aikataululla laaja-alaisesti koskien myös opetusta. Äkillinen siirtyminen on aiheuttanut sen, että muutokseen ei ollut aikaa valmistautua, mikä on lisännyt osalla vastaajista työmäärää ja työhön käytettävää aikaa, kun opetusmateriaalit on täytynyt muuttaa sähköisiksi, opetella uusia järjestelmiä ja viestintä on tapahtunut pääosin kirjallisesti digialustojen välityksellä. Etäopetukseen ja -työhön siirtyminen on johtanut siihen, että koko perhe on työskennellyt ja opiskellut kotona, jolloin työskentelyrauha on häiriintynyt perheen aiheuttamista keskeytyksistä ja häiriöistä johtuen. Osalle vastaajista koti on ollut kuitenkin rauhallisempi työympäristö ilman häiriöitä, mikä on mahdollistanut paremman keskittymisen työhön. Etätyön joustavuus on mahdollistanut myös paremmat mahdollisuudet työn aikatauluttamiseen ja organisointiin.
Tutkimusaineistosta löydetyt teemat sisältävät tekijöitä, jotka ovat olleet osalle vastaajista kognitiivisesti kuormittavia ja osalle kognitiivista ergonomiaa tukevia. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että kokemus kuormittavista tai tukevista tekijöistä etätyössä on yksilöllinen, mutta tekijöitä on tärkeä tunnistaa, jotta työntekijän hyvinvointia voidaan edistää poistamalla kuormittavia tekijöitä ja lisäämällä kognitiivista ergonomiaa tukevia tekijöitä.