Work well-being of young adults in different phases of the Covid-19 pandemic
Heinonen, Maiju (2023-10-20)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231020140799
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231020140799
Tiivistelmä
The aim of this Master’s thesis is to explore the work well-being of young adults during different phases of the Covid-19 pandemic and to study how the changes in young adult’s lives caused by the pandemic have affected their needs for the management of work well-being after the pandemic has subsided. The purpose of the study is to respond to the research gap that has arisen due to the unprecedented changes that happened in the work environment, and their impact on the work well-being of young adults needs to be understood to ensure sustainable, proactive, and adaptive management of work well-being of young adults in the post-pandemic era.
In the theoretical framework of the study, work well-being is examined based on the resources of employees and the demands of their work, and how changes in these aspects have both positive and negative effects on work well-being. In this thesis, the pandemic is studied in phases from the work well-being perspective, starting from its outbreak and progressing to the post-pandemic period. The decisions that were made quickly to manage the infectiousness of the disease have led to abrupt changes in work environments. These rapid changes may have caused harm to the work well-being of young adults.
It is possible that the work well-being of young adults is also influenced by their personal experiences before entering working life. Changes that occur during the transition from youth to adulthood can have a lifelong impact on individuals. The global pandemic, Covid-19, has affected the lives of young adults in every area; consumed their resources, and created new demands on their work.
For the purpose of this research, nine young adults were interviewed to understand how the different phases of the pandemic have affected their work well-being, the challenges they feel that there are in the management of work well-being, and what companies should consider when developing solutions.
Based on the conducted research, it could be beneficial for companies to focus on long-term solutions when planning the management of work well-being. The work well-being of young adults can be supported in the post-pandemic era by listening to employees, adapting practices and approaches, and finding new ways to support the current and future resources of employees. Tämän Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on perehtyä nuorten aikuisten työhyvinvointiin Covid-19 -pandemian eri vaiheissa, ja tutkia miten pandemiasta aiheutuneet muutokset nuorten aikuisten elämässä ovat vaikuttaneet heidän tarpeisiinsa työhyvinvoinnin johtamiseen pandemian laannuttua. Aiheella on tutkimusarvoa, sillä työelämässä tapahtuneet muutokset ovat olleet ennennäkemättömiä ja niiden vaikutukset nuorten aikuisten työhyvinvoinnille on ymmärrettävä, jotta nuorten aikuisten työhyvinvoinnin johtaminen on kestävää, ennakoivaa ja mukautuvaa pandemian jälkeisessä ajassa.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä työhyvinvointia käsitellään työntekijän resurssien ja työn vaatimusten pohjalta, ja miten niiden muutoksilla on positiivisia sekä negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Pandemiaan perehdytään vaiheittain työhyvinvoinnin näkökulmasta, alkaen pandemian puhkeamisesta edeten sen jälkeiseen vaiheeseen. Taudin tartuttavuuden hillitsemisen vuoksi tehdyt nopeat ratkaisut ovat johtaneet äkkinäisiin muutoksiin työympäristöissä. Muutosten tapahtuessa nopealla tahdilla on voinut olla mahdollista, että niistä on aiheutunut haittaa nuorten aikuisten työhyvinvoinnille.
On mahdollista, että nuorten aikuisten työhyvinvointiin vaikuttavat myös heidän henkilökohtaiset kokemuksensa ennen työelämään siirtymistä. Muutokset, jotka tapahtuvat nuoruuden ja aikuisuuden välimaastossa saattavat vaikuttaa ihmiseen läpi elämän. Globaali pandemia, Covid-19, on vaikuttanut nuorten aikuisten elämään jokaisella osa-alueella; kuluttanut resursseja sekä aiheuttanut uusia vaatimuksia työntekoon.
Tutkimusta varten on haastateltu yhdeksää nuorta aikuista, jotka ovat kertoneet miten pandemian eri vaiheet ovat vaikuttaneet heidän työhyvinvointiinsa ja millaisia haasteita työhyvinvoinnin johtamisessa on heidän näkökulmastaan, sekä mihin yritysten tulisi kiinnittää huomiota kehittäessään ratkaisuja.
Tehdyn tutkimuksen perusteella yritysten olisi kannattavaa keskittyä pitkäaikaisiin ratkaisuihin suunnitellessaan työhyvinvoinnin johtamista. Nuorten aikuisten jaksamiseen pandemian jälkeisessä ajassa voidaan vaikuttaa kuuntelemalla työntekijöitä, joustamalla käytänteissä ja tavoissa sekä löytämällä uusia keinoja tukea työntekijöiden nykyisiä ja tulevia resursseja.
In the theoretical framework of the study, work well-being is examined based on the resources of employees and the demands of their work, and how changes in these aspects have both positive and negative effects on work well-being. In this thesis, the pandemic is studied in phases from the work well-being perspective, starting from its outbreak and progressing to the post-pandemic period. The decisions that were made quickly to manage the infectiousness of the disease have led to abrupt changes in work environments. These rapid changes may have caused harm to the work well-being of young adults.
It is possible that the work well-being of young adults is also influenced by their personal experiences before entering working life. Changes that occur during the transition from youth to adulthood can have a lifelong impact on individuals. The global pandemic, Covid-19, has affected the lives of young adults in every area; consumed their resources, and created new demands on their work.
For the purpose of this research, nine young adults were interviewed to understand how the different phases of the pandemic have affected their work well-being, the challenges they feel that there are in the management of work well-being, and what companies should consider when developing solutions.
Based on the conducted research, it could be beneficial for companies to focus on long-term solutions when planning the management of work well-being. The work well-being of young adults can be supported in the post-pandemic era by listening to employees, adapting practices and approaches, and finding new ways to support the current and future resources of employees.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä työhyvinvointia käsitellään työntekijän resurssien ja työn vaatimusten pohjalta, ja miten niiden muutoksilla on positiivisia sekä negatiivisia vaikutuksia työhyvinvointiin. Pandemiaan perehdytään vaiheittain työhyvinvoinnin näkökulmasta, alkaen pandemian puhkeamisesta edeten sen jälkeiseen vaiheeseen. Taudin tartuttavuuden hillitsemisen vuoksi tehdyt nopeat ratkaisut ovat johtaneet äkkinäisiin muutoksiin työympäristöissä. Muutosten tapahtuessa nopealla tahdilla on voinut olla mahdollista, että niistä on aiheutunut haittaa nuorten aikuisten työhyvinvoinnille.
On mahdollista, että nuorten aikuisten työhyvinvointiin vaikuttavat myös heidän henkilökohtaiset kokemuksensa ennen työelämään siirtymistä. Muutokset, jotka tapahtuvat nuoruuden ja aikuisuuden välimaastossa saattavat vaikuttaa ihmiseen läpi elämän. Globaali pandemia, Covid-19, on vaikuttanut nuorten aikuisten elämään jokaisella osa-alueella; kuluttanut resursseja sekä aiheuttanut uusia vaatimuksia työntekoon.
Tutkimusta varten on haastateltu yhdeksää nuorta aikuista, jotka ovat kertoneet miten pandemian eri vaiheet ovat vaikuttaneet heidän työhyvinvointiinsa ja millaisia haasteita työhyvinvoinnin johtamisessa on heidän näkökulmastaan, sekä mihin yritysten tulisi kiinnittää huomiota kehittäessään ratkaisuja.
Tehdyn tutkimuksen perusteella yritysten olisi kannattavaa keskittyä pitkäaikaisiin ratkaisuihin suunnitellessaan työhyvinvoinnin johtamista. Nuorten aikuisten jaksamiseen pandemian jälkeisessä ajassa voidaan vaikuttaa kuuntelemalla työntekijöitä, joustamalla käytänteissä ja tavoissa sekä löytämällä uusia keinoja tukea työntekijöiden nykyisiä ja tulevia resursseja.