Julkisen vallan käyttäjän tuottamuksellinen vastuu automaattisessa päätöksenteossa : erityisesti vastuun kohdentumisen hyväksyttävyyden näkökulmasta
Kiiltomäki, Vilma (2023)
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230915127423
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230915127423
Tiivistelmä
Automaattisen päätöksentekomenettelyn mahdollistamisen reunaehdoista julkishallinnossa on viime vuosina keskusteltu oikeusyhteisössä runsaasti. Eräs ylimpien laillisuusvalvojien tunnistama haaste automaattisen päätöksenteon hyödyntämisessä on ollut virkavastuun kohdentuminen tilanteessa, jossa virkamies ei välittömästi osallistu päätöksentekoon automaattisessa ratkaisumenettelyssä. Keväällä 2023 hyväksyttiin kansallinen lainsäädäntöuudistus, jolla kansalliseen lainsäädäntöön tehtiin joitakin muutoksia erityisesti yhdenmukaisten menettelyiden laatimiseksi. Sääntelyuudistuksella pyrittiin osaltaan virkavastuun kohdentumisen selkeyttämiseen, tai laajemmin oikeusturvan ja hyvän hallinnon toteutumisen varmistamiseen.
Tutkielmassa syvennytään tarkastelemaan Suomen perustuslain (731/1999) 118 §:n mukaisen virkavastuun kohdentumista erityisesti rikosoikeudellisen vastuun ja vahingonkorvausvastuun osalta automaattisen päätöksenteon puitteissa. Tutkielma paikantuu perinteisesti eri oikeustutkimusaloja kiinnostavien näkökulmien keskuudessa eräänlaiseen risteyskohtaan, mutta vahvin painotus on valtiosääntöoikeudellinen ja hallinto-oikeudellinen. Virkavastuuta ja sen kohdentumista on tarkasteltu jonkin verran aikaisemmissa oikeudellisissa tutkimusjulkaisuissa. Tässä tutkielmassa pyritään täydentämään analyysiä oikeusteoreettisessa viitekehyksessä. Tutkielmassa selvitetään keskeisiä oikeudellisia perusteita erityisesti tuottamukseen perustuvan virkavastuun kohdentumisen edellytyksistä kansallisen voimassa olevan oikeuden mukaan. Toisaalta tutkimuksessa tuotetaan tietoa siitä, miten perinteisesti virkavastuuseen liittyvä vastuuperusteiden arviointi näyttäytyy vastuunalaisten toimijoiden ollessa ajoittain haasteellista paikallistaa tai yksilöidä. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan vastuun kohdentumisen hyväksyttävyyttä tai oikeutusta. Tätä teoreettista tarkastelua varten tutkielmalle on valittu hyväksyttävyyden ulottuvuuksia kuvaava teoreettinen viitekehys, jota vasten pääosin lainopillista tutkimusta analysoidaan.
Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, että jatkossa automaattisen päätöksenteon yhteydessä muodostuva tuottamuksellinen virkavastuu seuraa pääasiassa julkista valtaa käyttäville asetetuista toimintavelvoitteista tarkennettujen dokumentaatiovelvoitteiden perusteella. Vastuun kohdentumiseen ei aiheudu merkittäviä muutoksia uudistuneen sääntelyn perusteella, joskin joitakin erityisiä elementtejä voitiin tunnistaa automaattisen päätöksenteon kontekstissa. Tuottamusarvioinnin merkitys poikkeaa eri oikeudenaloilla. Rikosoikeusteoreettisen oikeusperiaatteiden analyysin perusteella tuottamusarvioinnin merkitys saattaa heikentyä, kun taas vahingonkorvausvastuun kohdalla tuottamusarviointi saattaa kohdentaa vastuun yhä useammin julkisyhteisön kannettavaksi. Hyväksyttävyysanalyysissä korostuivat vastuun muodostumisen moraalifilosofinen perusta, sekä perinteisen virkavastuumallin ominaisuudet. Analyysissä viitattiin myös eräisiin oikeudenalakohtaisiin oikeusperiaatteisiin, ja osaltaan niiden pätevyysperusteisiin. Lisäksi keskeiseksi nousi oikeudenmukaisen prosessin edellyttämä demokratiaperiaate.
Tutkielmassa syvennytään tarkastelemaan Suomen perustuslain (731/1999) 118 §:n mukaisen virkavastuun kohdentumista erityisesti rikosoikeudellisen vastuun ja vahingonkorvausvastuun osalta automaattisen päätöksenteon puitteissa. Tutkielma paikantuu perinteisesti eri oikeustutkimusaloja kiinnostavien näkökulmien keskuudessa eräänlaiseen risteyskohtaan, mutta vahvin painotus on valtiosääntöoikeudellinen ja hallinto-oikeudellinen. Virkavastuuta ja sen kohdentumista on tarkasteltu jonkin verran aikaisemmissa oikeudellisissa tutkimusjulkaisuissa. Tässä tutkielmassa pyritään täydentämään analyysiä oikeusteoreettisessa viitekehyksessä. Tutkielmassa selvitetään keskeisiä oikeudellisia perusteita erityisesti tuottamukseen perustuvan virkavastuun kohdentumisen edellytyksistä kansallisen voimassa olevan oikeuden mukaan. Toisaalta tutkimuksessa tuotetaan tietoa siitä, miten perinteisesti virkavastuuseen liittyvä vastuuperusteiden arviointi näyttäytyy vastuunalaisten toimijoiden ollessa ajoittain haasteellista paikallistaa tai yksilöidä. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan vastuun kohdentumisen hyväksyttävyyttä tai oikeutusta. Tätä teoreettista tarkastelua varten tutkielmalle on valittu hyväksyttävyyden ulottuvuuksia kuvaava teoreettinen viitekehys, jota vasten pääosin lainopillista tutkimusta analysoidaan.
Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, että jatkossa automaattisen päätöksenteon yhteydessä muodostuva tuottamuksellinen virkavastuu seuraa pääasiassa julkista valtaa käyttäville asetetuista toimintavelvoitteista tarkennettujen dokumentaatiovelvoitteiden perusteella. Vastuun kohdentumiseen ei aiheudu merkittäviä muutoksia uudistuneen sääntelyn perusteella, joskin joitakin erityisiä elementtejä voitiin tunnistaa automaattisen päätöksenteon kontekstissa. Tuottamusarvioinnin merkitys poikkeaa eri oikeudenaloilla. Rikosoikeusteoreettisen oikeusperiaatteiden analyysin perusteella tuottamusarvioinnin merkitys saattaa heikentyä, kun taas vahingonkorvausvastuun kohdalla tuottamusarviointi saattaa kohdentaa vastuun yhä useammin julkisyhteisön kannettavaksi. Hyväksyttävyysanalyysissä korostuivat vastuun muodostumisen moraalifilosofinen perusta, sekä perinteisen virkavastuumallin ominaisuudet. Analyysissä viitattiin myös eräisiin oikeudenalakohtaisiin oikeusperiaatteisiin, ja osaltaan niiden pätevyysperusteisiin. Lisäksi keskeiseksi nousi oikeudenmukaisen prosessin edellyttämä demokratiaperiaate.