Calendar Anomalies : Nordic Evidence

Abstract

This research is constructed in order to further analyze calendar anomalies in the Nordic stock markets. Calendar anomalies are price movements that appear during particular times of the year. Since Fama (1965) introduced the efficient market hypothesis, it has become a crucial part of the financial literature. Therefore, it is thoroughly discussed in this paper. Another important framework considering this research is behavioral finance, which has also gained importance within the anomaly literature. As the research is grounded in these topics, it is easier to understand the whole picture. The calendar anomalies themselves contradict the efficient market theory, as they are consistently producing abnormal returns. This study is mostly focused on the three widely acknowledged calendar anomalies, such as the January effect, the turn of the month effect, and the weekend effect. Also, other calendar-related anomalies are thinly introduced.

The data is gathered from Refinitiv and it covers the years between 2012 and 2022, with a focus on the main Nordic stock market indices. The Wilcoxon rank sum test, dummy variable regression, and two-sample t-test were chosen to conduct the empirical study. By employing these methodologies, the study aims to empirically assess the presence and significance of the chosen calendar anomalies in the Nordic stock markets. The findings indicate that the turn of the month effect is still persistent in the Nordic region, but due to the lack of evidence, the January effect and the weekend effect seem to be no longer present. The research expands comprehension of investor behavior and market efficiency. Market participants, financial professionals, and policymakers can navigate through the complicated nature of stock market behavior and make better decisions based on the observed findings.

Tämän tutkielman tarkoituksena on pureutua kalenteriperusteisten anomalioiden tutkimiseen Pohjoismaisilla osakemarkkinoilla. Näitä anomalioita voidaan kuvailla osakkeiden hintavaihtelulla, jotka usein toistuvat tiettyinä vuodenaikoina. Fama (1965) esitti ensimmäisenä tehokkaiden markkinoiden hypoteesin, josta on tullut kriittinen osa rahoituksen kirjallisuutta. Tämän vuoksi tätä teoriaa on käsitelty syvällisesti tässä tutkielmassa. Toinen tärkeä osa tätä tutkimusta on käyttäytymistaloustieteeseen perustuvat näkemykset, jotka esittävät psykologisia ja kognitiivisia selityksiä osakemarkkinoilla esiintyviin kalenterianomalioihin. Avaamalla näitä tärkeitä teorioita, on helpompi ymmärtää tämän tutkimuksen kokonaiskuva. Kalenterianomaliat ovat perinteisesti täydellisten markkinoiden oletusta vastaan, sillä ne tuottavat toistuvasti ylisuuria tuottoja. Tämä tutkimus keskittyy kolmeen tärkeimpään kalenterianomaliaan, Tammikuu-efektiin, kuunvaihde-efektiin sekä viikonloppu-efektiin. Myös muita kalenteriperusteisia anomalioita on käsitelty hieman lyhyemmin.

Tutkielman data on kerätty Refinitivistä ja se kattaa aikajakson 2012 – 2022. Kohteena on Pohjoimaiset osakemarkkinat ja niiden pääindeksit. Koska näiden anomalioiden tutkiminen on hiipunut lähes kokonaan, on tärkeää tarkastella ovatko ne palanneet osakemarkkinoiden keskuuteen. Tutkielmassa on käytetty kolmea erilaista menetelmää, Wilcoxonin järjestyssummatestiä, dummy-muuttujaregressiota sekä kahden otoksen t-testiä. Näitä metodologioita on hyödynnetty, jotta saataisiin kattavat tulokset mahdollisista anomalioista. Tulokset osoittavat, että kuunvaihde-efekti näyttäytyy edelleen merkittävänä, mutta tammikuu-efekti ja viikonloppu-efekti näyttävät poistuneen Pohjoismaisilta osakemarkkinoilta. Tämä tutkielma laajentaa ymmärrystä sijoittajien käyttäytymistä kohtaan ja sitä voidaan hyödyntää eri tahojen toimesta poikkeuksellisten markkinaliikkeiden ja yleisen sijoittamiskulttuurin tarkkailemisessa.